Pienten ja keskisuurten yritysten tietämys työntekijöiden työkykyongelmissa
Leppäkoski, Kirsi (2014)
Leppäkoski, Kirsi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316315
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Terveystalon yhden työterveysyksikön pienten ja keskisuurten yritysten tietämystä, osaamista ja kokemuksia tilanteista, joissa työntekijällä on työkykyongelma ja tarvitaan ammatillista kuntoutusta sekä pk-yritysten tahtotilaa ja valmiutta työurien pidentämiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää minkälaista palvelua pk-yritykset haluavat ja odottavat työterveyshuollolta työkykyasioissa.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja toteutettiin Webropol -verkkokyselynä pienten ja keskisuurten työterveysasiakasyritysten työterveyshuollon yhdyshenkilöille ja/tai HR – asiantuntijoille. Kysely lähetettiin 221 pk-yritykseen, joista 53 vastasi. Kyselylomake sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä ja joissakin kohdissa vastauksia täydentämässä oli myös avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin yksiulotteisesti ja ristiintaulukointina. Myös erikokoisten yritysten vastauksia verrattiin ja tarkasteltiin löytyykö niissä eroja.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että pk-yrityksissä tunnetaan ja käytetään melko hyvin erilaisia työkykyjohtamisen toimintatapoja kuten sairauspoissaoloseurantaa, varhaisen tuen mallia ja yhteydenpitoa sairauslomalla olevaan työntekijään. Pienimmissä, alle 50 hengen, pk-yrityksissä toimintatavat olivat selvästi vähemmän käytössä. Tutkimuksen tuloksista päätellen työterveysyhteistyössä, varsinkin vastuunjaossa yritysten ja työterveyshuollon välillä oli kehitettävää, kun on kyse osatyökykyisen työntekijän terveydellisten asioiden hoidosta. Työkykyprosessien omistajuus oli epäselvää ja ilmeisen määrittelemätöntä. Yrityksissä koettiin, että työterveyshoitajalta saadaan apua ja yhteistyö toimii silloin, kun työntekijä ei pärjää työssä. Opinnäytetyön tulosten perusteella pk-yrityksillä on vähän tietoa ja kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta sekä työkykyvalmentajan toiminnasta. Vain kolmasosa vastanneista koki tuntevansa ammatillista kuntoutusta melko hyvin tai hyvin.
Tutkimuksen perusteella jatkossa olisi tarpeellista kehittää työterveysyhteistyötä pk-yritysten ja työterveyshuollon välillä, johon toivottavasti uusi pk-yritysten työterveyshuollon toimintamalli antaa välineitä. Pk-yritysten tietämystä ammatillisesta kuntoutuksesta pitäisi lisätä, esimerkiksi koulutuksella, jotta sitä pystyttäisiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi työurien pidentämisessä.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja toteutettiin Webropol -verkkokyselynä pienten ja keskisuurten työterveysasiakasyritysten työterveyshuollon yhdyshenkilöille ja/tai HR – asiantuntijoille. Kysely lähetettiin 221 pk-yritykseen, joista 53 vastasi. Kyselylomake sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä ja joissakin kohdissa vastauksia täydentämässä oli myös avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin yksiulotteisesti ja ristiintaulukointina. Myös erikokoisten yritysten vastauksia verrattiin ja tarkasteltiin löytyykö niissä eroja.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että pk-yrityksissä tunnetaan ja käytetään melko hyvin erilaisia työkykyjohtamisen toimintatapoja kuten sairauspoissaoloseurantaa, varhaisen tuen mallia ja yhteydenpitoa sairauslomalla olevaan työntekijään. Pienimmissä, alle 50 hengen, pk-yrityksissä toimintatavat olivat selvästi vähemmän käytössä. Tutkimuksen tuloksista päätellen työterveysyhteistyössä, varsinkin vastuunjaossa yritysten ja työterveyshuollon välillä oli kehitettävää, kun on kyse osatyökykyisen työntekijän terveydellisten asioiden hoidosta. Työkykyprosessien omistajuus oli epäselvää ja ilmeisen määrittelemätöntä. Yrityksissä koettiin, että työterveyshoitajalta saadaan apua ja yhteistyö toimii silloin, kun työntekijä ei pärjää työssä. Opinnäytetyön tulosten perusteella pk-yrityksillä on vähän tietoa ja kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta sekä työkykyvalmentajan toiminnasta. Vain kolmasosa vastanneista koki tuntevansa ammatillista kuntoutusta melko hyvin tai hyvin.
Tutkimuksen perusteella jatkossa olisi tarpeellista kehittää työterveysyhteistyötä pk-yritysten ja työterveyshuollon välillä, johon toivottavasti uusi pk-yritysten työterveyshuollon toimintamalli antaa välineitä. Pk-yritysten tietämystä ammatillisesta kuntoutuksesta pitäisi lisätä, esimerkiksi koulutuksella, jotta sitä pystyttäisiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi työurien pidentämisessä.