Kaivoksen ympäristötiedon saatavuus ja tulkinta : Esimerkkikohteena Pahtavaaran kultakaivos
Kärnä, Kaarina (2014)
Kärnä, Kaarina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717068
Tiivistelmä
Pahtavaaran kultakaivoksen ympäristöongelmista uutisoitiin joulukuussa 2013 Iltalehdessä. Tässä opinnäytetyössä muodostettiin tutkimuskysymykset lehdessä esille tuotujen ympäristöongelmien perusteella, ja niihin vastattiin virallisen ympäristötiedon avulla. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) millainen on kokonaiskuva Pahtavaaran kaivoksesta saatavilla olevan ympäristötiedon perusteella, 2) mitä ympäris-tötietoa on saatavilla, 3) kuinka saatu ympäristötieto on tulkittavissa, 4) kuinka kaivosta on viranomaisten toimesta valvottu ja 5) kuinka asbestilöydösten vaarallisuutta selvitettiin. Ympäristötietoa tässä tutkimuksessa olivat ympäristöluvat, velvoitetarkkailutiedot, tiedot kaivoksen lähialueella esiintyvistä uhanlaisista lajeista ja viranomaisvalvonnan pöytäkirjat. Ympäristövaikutustenarviointia (YVA) ei Pahtavaaran kaivokselle ole koskaan tehty. Asbestin vaarallisuuden selvittämisessä lähtökohtana oli Kaivosvahdit ry:n vireillepano.
Ympäristötiedon saatavuus käsiteltiin tutkimuksessa kokemusperäisesti. Ympäristötiedon tulkinnassa sovellettiin tarkoitusta varten laadittua neljän kysymyksen metodia. Kysymysten avulla selvitettiin, kuinka ja kenen toimesta informaatio oli syntynyt, mitä varten se oli tuotettu, kuinka ymmärrettävää informaatio oli ja kuinka hyvin informaatio toteutti lainsäädännön tavoitteita. Lainsäädäntöä edustivat kaivoslaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki.
Tutkimuksen perusteella oli todettavissa, että yleistajuiselle ja valmiiksi tulkitulle ympäristötiedolle olisi tarvetta. Kaivoksen toimintaa ei voinut myöskään pitää ympäristölainsäädännön tavoitteiden mukaisena. Useimpien liiallisten päästöjen syy oli kaivospatojen huonossa kunnossa. Kaivosyhtiö yritti korjata tilannetta, mutta asioita ei vain saatu kuntoon. Toiminnasta välittyi ympäristöosaamisen sekä taloudellisten resurssien puute. Kaivosyhtiö ajautui opinnäytetyöprosessin aikana konkurssiin.
Ympäristötiedon saatavuus käsiteltiin tutkimuksessa kokemusperäisesti. Ympäristötiedon tulkinnassa sovellettiin tarkoitusta varten laadittua neljän kysymyksen metodia. Kysymysten avulla selvitettiin, kuinka ja kenen toimesta informaatio oli syntynyt, mitä varten se oli tuotettu, kuinka ymmärrettävää informaatio oli ja kuinka hyvin informaatio toteutti lainsäädännön tavoitteita. Lainsäädäntöä edustivat kaivoslaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki.
Tutkimuksen perusteella oli todettavissa, että yleistajuiselle ja valmiiksi tulkitulle ympäristötiedolle olisi tarvetta. Kaivoksen toimintaa ei voinut myöskään pitää ympäristölainsäädännön tavoitteiden mukaisena. Useimpien liiallisten päästöjen syy oli kaivospatojen huonossa kunnossa. Kaivosyhtiö yritti korjata tilannetta, mutta asioita ei vain saatu kuntoon. Toiminnasta välittyi ympäristöosaamisen sekä taloudellisten resurssien puute. Kaivosyhtiö ajautui opinnäytetyöprosessin aikana konkurssiin.