Työ- ja päivätoiminnan vaikutukset mielenterveyskuntoutujan vuorokausirytmiin Hoitokoti Reimarissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työ- ja päivätoiminnan vaikutuksia asukkaiden vuorokausirytmiin Hoitokoti Reimarissa. Opinnäytetyön ongelmina oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia työ- ja päivätoiminnalla on asukkaan nukkumiseen ja valvetilaan, minkälaiseksi asukkaat kokevat oman vuorokausirytminsä ja miten työ- ja päivätoimintaa voitaisiin kehittää, jotta asukkaiden vuorokausirytmi olisi parempi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Hoitokoti Reimarissa tapahtuvan toiminnan vaikutuksia asukkaiden elämään, saada perusteita toiminnalle ja mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Valitsimme aiheen yhteistyöllä, koska hoitokoti halusi selvittää työ- ja päivätoiminnan vaikutuksia asukkaiden elämään, ja itseäni kiinnosti vuorokausirytmi.

Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin määrällinen menetelmä, koska haluttiin saada tietoa suuremmalta joukolta. Aineiston keruu toteutettiin paperisella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella oli yhteensä 12 kysymystä, jotka sisälsivät monivalintakysymyksiä ja muutaman avoimen kysymyksen. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin opinnäytetyön ongelmien perusteella, jotta kysely tuottaisi opinnäytetyön tarkoituksen kannalta haluttuja tuloksia. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Hoitokoti Reimarin asukkaat, joita osallistui kyselyyn yhteensä 18.

Tulosten mukaan asukkaat osallistuivat aktiivisesti järjestettyyn työ- ja päivätoimintaan, ja sillä koettiin olevan positiivisia vaikutuksia nukkumiseen, valveillaoloon ja vuoro-kausirytmiin. Asukkaat kokivat nukkuvansa työ- ja päivätoimintapäivinä riittävästi, unen laatu oli hyvää ja nukahtaminen helppoa. Työ- ja päivätoimintaan osallistuminen auttoi asukasta pitämään vireystilaa yllä koko loppupäivän. Sen koettiin myös lisäävän liikunnan määrää, säännöllistävän ruokailua ja muuttavan vuorokausirytmiä tasaisemmaksi. Tulosten mukaan asukkaat olivat tyytyväisiä järjestettyyn toimintaan. Kehittämisehdotuksissa mainittiin esimerkiksi, että työtunteja voisi olla enemmänkin, toiminta voisi kohdistua useammin Hoitokoti Reimarin ulkopuolelle ja erilaista liikuntaa toivottiin olevan nykyistä enemmän.

Jatkotutkimusehdotus tälle opinnäytetyölle voisi olla opinnäytetyön tekeminen laadullisella eli kvalitatiivisella menetelmällä. Toinen jatkotutkimusehdotus voisi olla saman aiheen tarkasteleminen hoitokodin henkilökunnan näkökulmasta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla vielä saman kyselyn tekeminen hoitokodin asukkaille esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.

The purpose of this study was to collect information on how the work and day activity arranged by Hoitokoti Reimari affects the service users’ diurnal rhythm. The problems of this thesis were to find out what kind of effects the work and day activity has on the sleeping and wakefulness of the service users, what kind of the service users regard as their own diurnal rhythm and how the work and day activity could be developed so that the service users’ diurnal rhythm would be better. The objective of this study was to gather information about what kind of impacts the activities arranged by Hoitokoti Reimari have on service users’ living. The topic of this thesis was chosen in cooperation with Hoitokoti Reimari.

A quantitative method was chosen as the method of this study to obtain information from a larger group. The data were collected by a paper questionnaire. It included 12 questions, most of them being multiple choice questions but also a few open questions. The questionnaire was made on the basis of the problems of this study so that it would give suitable information relative to the purpose of this study. The target group was those service users who participated in the work and day activity in Hoitokoti Reimari. Altogether 18 service users responded to the questionnaire.

According to the results, the service users actively participated in the work and day activities, and it was seen to have positive effects on sleeping, wakefulness and diurnal rhythm. On the days the service users had work and day activities they also slept sufficiently, the quality of the sleep was good and they fell asleep easily. The participation in work and day activities also helped the service users maintain the vitality. It was considered also to increase the amount of exercise, regularize eating habits and balance the diurnal rhythm. The results show that the respondents were content with the work and day activities arranged in Hoitokoti Reimari. To develop the work and day activity the service users suggested for example that there could be even more working hours and exercising than before and the activity could take place outside of Hoitokoti Reimari more often.

One suggestion for the further study could be carrying out this same thesis employing qualitative method. It would also be interesting to approach the same topic from the perspective of the nursing home staff. One suggestion for the further study could be carrying out the same thesis for example after five years.