Patientens smärtupplevelser vid vård av kroniska sår : En litteraturstudie

Abstract

Syftet med detta examensarbete är att genom en litteraturstudie belysa och ge en överblick över smärtupplevelser hos patienter med kroniska sår. Respondenterna vill även ge vetenskaplig information över hur man kan hjälpa och bemöta patienter som lider utav sårsmärta. I den teoretiska bakgrunden har respondenterna valt att fokusera på både smärtan och själva sårets fysiologiska aspekter. Utöver det har respondenterna valt att belysa hur sjukskötare kan lindra smärta och bemöta dessa smärtpåverkade patienter. Respondenterna har relaterat informationen till vårdteoretikern Katie Erikssons teori gällande Lidandet, och använt författarens verk ”Den lidande människan” (1994) som teoretisk utgångspunkt i examensarbetet. Teoridelen består av litteratur som berör ämnet samt vetenskaplig litteratur som har sammanfattats i en resuméartikel. Examensarbetet har analyserats med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys. I resultatredovisningen framkommer det hur viktigt det är för sjukskötare att besitta rikligt med kunskap om både sårvård och hur man hanterar patientens emotionella behov. Detta belyses under rubriker som behandlar utmaningar inom smärtvården, sjukskötarens vårdkunskaper och patientens smärtupplevelser vid kroniska sår, samt följder av patientens livsstilsval inom smärtbehandling. Resultatet framhäver en fungerande vårdrelation och hur den uppnås på bästa sätt.

Tämän opinnäytön tarkoituksena on kirjallisuustutkimuksella selvittää ja antaa yleiskatsauksen kiputilanteista potilaiden kroonisissa haavoissa. Haluamme myös antaa tieteellistä tietoa millä tavalla voidaan auttaa ja kohdella potilaita jotka kärsivät haavankivuista. Teoreettisessa taustassa tekijät ovat päättäneet keskittyä sekä kipuun että haavan fysiologiseen näkökulmaan. Sen lisäksi tekijät ovat halunneet selvittää millä tavalla sairaanhoitaja voi lievittää kipua ja kuinka hän voi kohdella kivun vaikutuksen alaisena potilaita. Tekijät ovat yhdistäneet tiedon hoitotiedeteoreetikon Katie Erikssonin teoriaan mikä käsittelee kärsimystä ja käyttäneet kirjailijan työ ”Den lidande människan” (1994) teoreettisena lähtökohtana opinnäytetyössä. Teoriaosassa käytetään kirjallisuutta mikä käsittelee ainetta ja tieteellistä kirjallisuutta mikä on esitetty lyhyesti resumeartikkeleissa. Opinnäyte on analysoitu laadullisella sisältöanalyysilla. Tulosselvityksessä tulee esille kuinka tärkeätä se on että hoitajalla on riittävää tietoa haavanhoidoista ja kuinka hän kohtelee potilaan tunneperäistä tarvetta. Tämä selvitetään otsikoiden alla, jotka käsittelevät haastetta kipuhoidossa, hoitajan hoitotietoa, potilaan kipukokemus kroonisissa haavoissa sekä kuinka potilaan elämäntapavalinta vaikuttaa kipuhoidossa. Tulos valaistaa kuinka tärkeä se on että hoitajalla on riittävää tietoa toimivassa hoitosuhteessa ja millä tavalla sitä saavutetaan parhaimmalla tavalla.

The purpose of this thesis is that through literature studies highlight and give an overview of the experience of pain in patients with chronic wounds and to give scientific information on how to help and respond to patients who suffer of wound pain. In the theoretical background the respondents have chosen to focus on both the pain and the wounds physiological aspects. In addition, the respondents have chosen to illustrate how nurses can relieve pain and treat affected patients. Respondents have related the information to theory of suffering by caretheorist Katie Erikson, and used the author's work "Den lidande människan" (1994) as a theoretical basis for the thesis. The theoretical part consists of literature relating to the topic and the scientific literature has been summarized in a brief article. The thesis has been analyzed using a qualitative content analysis. The performance report reveals how important it is for nurses to possess plenty of knowledge regarding both wound care and how to deal with the emotional needs of the patient. This is illustrated by headlines regarding challenges in pain care, nurse's care skills and patient experience of pain in chronic wounds, as well as consequences of the patient's lifestyle choices in pain management. The result highlights the importance of a functioning health care relationship and how it is best achieved.