"Se kannustaa!" : Tukihenkilöiden näkemyksiä palautteesta Tampereen kaupungin lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa
Nauha, Jasmiina (2014)
Nauha, Jasmiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318282
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tampereen kaupungin lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa voitaisiin kehittää palautteen osalta. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimiin ja on yksi vapaaehtoistyön muodoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tukihenkilöiden ajatuksia palautteen tämänhetkisestä toimivuudesta sekä tulevaisuuden toiveista palautteen saamisen suhteen. Opinnäytetyössä selvitettiin lisäksi palautteen vaikutuksia tukihenkilönä toimimiseen. Tarkoituksena oli saada tukihenkilöiden ääni kuuluviin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista sekä kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla lähettämällä kyselylomake kaikille tukihenkilötoiminnassa mukana olleille tukihenkilöille, joita oli yhteensä 176. Aineisto analysoitiin tilastollisen ja aineistolähtöisen analyysin avulla. Aineistoa käsiteltiin luottamuksellisesti ja vastauksia nimettöminä.
Tulokset osoittivat, ettei tämänhetkiseen palautteen saamiseen oltu täysin tyytyväisiä. Pääsääntöisesti palautetta haluttiin saada lisää kaikilta tukihenkilötoimintaan osallistuvilta henkilöiltä eli tuettavalta, hänen perheeltään sekä toimintaan osallistuvilta työntekijöiltä. Palautetta haluttiin saada niin kirjallisessa kuin suullisessakin muodossa. Tukihenkilöt kokivat, että palautteella on vaikutusta niin oman toiminnan kuin yhteistyön kehittämiseen. Tukihenkilöt totesivat palautteen motivoivan ja kannustavan toiminnassa jatkamiseen.
Opinnäytetyö osoitti, että tukihenkilötoiminnan palautejärjestelmää on tarpeellista kehittää. Kehittämistyön eteenpäin viemiseksi opinnäyteyössä esitellään erilaisia keinoja palautteen antamisen ja saamisen lisäämiseksi tukihenkilöiltä tulleiden vastausten pohjalta. Palautetta voidaan lisätä esimerkiksi antamalla enemmän informatiivista materiaalia sekä täyttämällä palautelomakkeet tukisuhteen loputtua. Tukihenkilöiltä tulleita ideoita voidaan jatkossa käyttää tukihenkilötoiminnan kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista sekä kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla lähettämällä kyselylomake kaikille tukihenkilötoiminnassa mukana olleille tukihenkilöille, joita oli yhteensä 176. Aineisto analysoitiin tilastollisen ja aineistolähtöisen analyysin avulla. Aineistoa käsiteltiin luottamuksellisesti ja vastauksia nimettöminä.
Tulokset osoittivat, ettei tämänhetkiseen palautteen saamiseen oltu täysin tyytyväisiä. Pääsääntöisesti palautetta haluttiin saada lisää kaikilta tukihenkilötoimintaan osallistuvilta henkilöiltä eli tuettavalta, hänen perheeltään sekä toimintaan osallistuvilta työntekijöiltä. Palautetta haluttiin saada niin kirjallisessa kuin suullisessakin muodossa. Tukihenkilöt kokivat, että palautteella on vaikutusta niin oman toiminnan kuin yhteistyön kehittämiseen. Tukihenkilöt totesivat palautteen motivoivan ja kannustavan toiminnassa jatkamiseen.
Opinnäytetyö osoitti, että tukihenkilötoiminnan palautejärjestelmää on tarpeellista kehittää. Kehittämistyön eteenpäin viemiseksi opinnäyteyössä esitellään erilaisia keinoja palautteen antamisen ja saamisen lisäämiseksi tukihenkilöiltä tulleiden vastausten pohjalta. Palautetta voidaan lisätä esimerkiksi antamalla enemmän informatiivista materiaalia sekä täyttämällä palautelomakkeet tukisuhteen loputtua. Tukihenkilöiltä tulleita ideoita voidaan jatkossa käyttää tukihenkilötoiminnan kehittämiseen.