Pajuvesakoiden torjunta purppuranahakkasienellä ja glyfosaatilla

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Gasum Oy:lle teknistaloudellisesti parasta maakaasulinjojen raivausmenetelmää. Maakaasuputkilinjat on pidettävä vesakosta puhtaina, jotta linjan sijainti näkyy selvästi ympäristöön. Linjoilla ongelmallisimpia puulajeja ovat erilaiset pajut. Työn tavoitteena oli löytää menetelmä, joka tehoaa erityisesti pajuihin. Linjoja joudutaan raivaamaan vuosittain, mikä on tehotonta ja kallista pajujen voimakkaan uudelleenvesomisen vuoksi. Vuodesta 2013 lähtien Gasumin linjoja on raivattu pienmetsäkone Tehojätkällä (Usewood Oy). Kemiallisten vesakontorjunta-aineiden käyttöä tulisi välttää niiden haitallisten ympäristövaikutusten takia. Työssäni vertaan kahden vesakontorjunta-aineen tehokkuutta pajuvesakossa: 1) kehitteillä olevaa biologista vesakontorjunta-ainetta, joka sisältää purppuranahakkasientä (Chondrostereum purpureum) ja 2) gly-fosaattia sisältävää kemiallista vesakon torjunta-ainetta (Glyfonova Bio). Purppuranahakan toiminta perustuu kannon lahottamiseen ja sitä kautta vesomisen loppumiseen, kun taas glyfosaatin teho perustuu aminohapposysteesissä välttämättömän entsyymin toiminnan estämiseen.

Tutkimuksessa oli mukana 20 koealaa ja 410 tutkittavaa tainta (214 raitaa ja 196 kiiltopajua), jotka inventoitiin 1v. ja 3kk alojen käsittelyn jälkeen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että glyfosaattia sisältävä kemiallinen torjunta-aine on nopealla aikavälillä tehokkaampi pajuvesakoiden torjunnassa kuin purppuranahakkaa sisältävä biologinen torjunta-aine. Glyfosaattikäsittelyllä raidoista kuoli 85,4 % ja kiiltopajuista 97,5 %. Tehojätkällä tehdyllä purppuranahakkasienikäsittelyllä raidoista kuoli 21,3 % ja kiiltopajuista 10,3 %.

The purpose of this thesis, ordered by Gasum Oy, was to find out the best method for clearing thickets above gas pipelines as the signs indicating need to be visible. The most problematic tree species on the gas pipe lines are different willows. The goal of this thesis was to find out a method which works efficiently against willows. Nowadays the clearing of the lines should be done yearly, which is ineffective and expensive because of fast resprouting of willows. From the year 2013 onwards, the gas pipe lines of Gasum Oy have been cleared with a Tehojätkä, a small-scale harvester of Usewood Oy. Chemical herbicides should be avoided because of their harmful effects on environment, and therefore alternative methods are needed for sprout control. This thesis compares the efficiency of two different herbicides in willow coppices: 1) the biological herbicide which is under development, containing a decay fungus, Chondrostereum purpureum and 2) a chemical herbicide containing glyphosate (Glyfonova Bio). The function of the fungus, C. purpureum is based on its ability to decav stumps and thus preventing sprouting whereas glyphosate is able to prevent the function of enzyme which is important in amino-acid systhesis.

This study includes 20 experimental plots and 410 investigated saplings (214 goat willows (Salix caprea) and 196 tea-leaved willows (Salix phylicifolia)), which were inventoried one year and three months after the treatment. According to the results, the chemical herbicide containing glyphosate was more efficient than the biological herbicide containing C. purpureum in prevention the growth of willows after a short period of time. With glyphosate-treatment, 85,4% of the goat willows and 97,5% of the tea-leaved willows died after the treatment. With C. purpureum treatment made by Tehojätkä-harvester, only 21,3% of the goat willows and 10.3% of the tea-leaved willows died after the treatment.