Potilaan perioperatiivinen lämpötalous

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää leikkauspotilaan perioperatiivista lämpötaloutta spinaalipuudutuksessa tehtävissä ortopedisissa jalkaterän alueen toimenpiteissä sekä urologisissa eturauhasen perinteisissä höyläyksissä Hatanpään sairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli muistuttaa hoitohenkilöstöä potilaan perioperatiivisen lämpötalouden tärkeydestä sekä ohjata heitä käyttämään erilaisia menetelmiä leikkauspotilaan lämpötalouden tarkkailussa sekä ylläpidossa ja siten taata potilaalle turvallinen hoito sekä optimaalinen toipuminen. Opinnäytetyön ongelmina olivat ihmisen lämmönsäätelyn fysiologia, potilaan lämpötalouteen vaikuttavat tekijät toimenpiteeseen liittyen sekä potilaan lämmityksen toteutuminen toimenpiteen ja heräämöhoidon aikana leikkausosastolla.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Leikkauspotilaiden perioperatiivisesta lämpötaloudesta kerättiin tietoa opinnäytetyön viitekehyksen pohjalta laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella, jota leikkausosaston sairaanhoitajat täyttivät intra- ja postoperatiivisessa hoitovaiheessa. Kyselylomakkeita jaettiin Hatanpään sairaalan leikkausosastolle 80 kappaletta, joista palautettiin täytettyinä 42 lomaketta. Vastausprosentiksi muodostui 53 %.

Opinnäytetyön tulosten mukaan leikkauspotilaat olivat keskimäärin normotermisia koko intraoperatiivisen hoitovaiheen ajan, ja kaikkia potilaita lämmitettiin toimenpiteen aikana. Leikkauspotilaiden lämmittämisestä huolimatta osa potilaista oli hypotermisia intra- tai postoperatiivisessa hoitovaiheessa. Tutkimustuloksista oli havaittavissa potilaan yksilöllisten ominaisuuksien, toimenpiteen ja anestesian, hoitohenkilökunnan toiminnan sekä ympäristön vaikutus potilaan perioperatiiviseen lämpötalouteen.

Leikkauspotilaiden ydinlämmön tarkkailu tulisi ottaa osaksi potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, ja potilaita tulisi lämmittää yksilöllisesti. Siten voitaisiin taata normotermian säilyminen jokaisella leikkauspotilaalla koko perioperatiivisen hoitoprosessin ajan. Lämmitysmenetelmiä tulisi käyttää suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Lisäksi potilaan lämmitys olisi hyvä aloittaa preoperatiivisesti jo vuodeosastolta lähtien, mutta viimeistään ennen anestesian aloitusta. Potilaan lämmityksestä tulee huolehtia koko toimenpiteen sekä heräämöhoidon ajan potilaan ydinlämpö huomioiden. Leikkauspotilaan perioperatiivisesta lämpötaloudesta huolehtiminen vähentää komplikaatioita ja lisää potilaan mukavuuden tunnetta hoidon aikana.

The purpose of this study was to examine patient warming in orthopaedic and urologic operations in Hatanpää Hospital. The objective of this study was to remind the nursing staff of the importance of patient warming in perioperative nursing and guide them to use different techniques when observing the patient’s temperature and patient warming so they could guarantee safe treatment and optimal recovery for the patient.

This study applied a quantitative research method. The data were collected with a questionnaire, and the response rate was 53 %. The questionnaires were completed by anaesthetic nurses during the intra- and post-operative phases of the surgical procedures.

According to the results of this study the surgical patients were on average normothermic throughout the intraoperative nursing and all patients were warmed during the operation. Regardless of the patient warming, a part of surgical patients were hypothermic in the intraoperative or postoperative phase of treatment.

Monitoring the core temperature of surgical patients should be part of comprehensive patient care and patients should be warmed individually. Thus the maintenance of normothermia could be assured to each surgical patient throughout the perioperative nursing. Patient warming should be taken care of throughout the operation and also in the recovery room. The maintenance of normothermia reduces complications and increases patient’s comfort during treatment.