"Eikä enää onnistunut pyykin pesukaan" : Päihteiden merkitys naisten elämässä elämäntarinoiden kautta nähtynä
Elonen, Sanna; Jäntti, Sini (2014)
Elonen, Sanna
Jäntti, Sini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418400
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia päihdeongelmaisten naisten kokemuksia alkoholin roolista heidän elämäntarinassaan. Tutkimusta varten kerättiin Avominnen päihdekuntoutuksessa olevien naisten itsensä kirjoittamia tarinoita alkoholin osuudesta heidän elämässään aina lapsuudesta tähän päivään saakka. Samalla heitä pyydettiin kirjoittamaan siitä, kuinka he toivoisivat tarinansa tulevaisuudessa jatkuvan. Työelämän yhteistyötahona toimi Avominnen Tampereen päihdekuntoutusyksikkö, jonka kautta tutkimukseen osallistuneet naiset löydettiin.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin Avominnen työntekijöiden avustuksella lähettämällä sähköpostilla ohjeistus elämäntarinan kirjoittamisesta. Tutkimukseen osallistuneet naiset lähettivät tarinansa meille Avominnen työntekijöiden kautta kevään ja kesän 2014 aikana. Tutkimusta varten kerättiin myös kolmen Avominnen naistyöntekijän elämäntarinat, sillä Avominnen työntekijät ovat kaikki toipuvia alkoholisteja. Lisäksi haastattelimme näitä kolmea naistyöntekijää oman elämäntarinan hyödyntämisestä työssään. Tutkimusaineiston analyysitapa oli narratiivinen, ja sen tarkoituksena oli tuoda alkoholiongelmaisten naisten oma ääni kuuluviin.
Kertomusten naiset antavat suuren merkityksen sille, että ovat itse joko alkoholistin lapsia tai että suvussa esiintyy alkoholismia. Tämä vahvistaa sitä oletusta, että alkoholismi on perinnöllinen sairaus, jonka syntyyn voi vähän itse vaikuttaa. Naiset, jotka ovat käyneet läpi Avominnen hoidon, uskovat vahvasti juuri sairauskäsitykseen. Naisten tarinoista kuultaa läpi lapsuuden vahva vaikutus tämän hetken tilanteeseen. Lapsuudesta saatu malli on vahva kaikilla, eikä siksi poikkeuksellinen tässäkään yhteydessä. Kaikki naiset myös kertovat vahvasti siitä, kuinka heistä kasvoi niin kutsuttuja kilttejä tyttöjä kodin ilmapiiristä johtuen.
Tutkimuksesta selvisi, että naiset pyrkivät salailemaan ongelmaansa mahdollisimman pitkään ja pitämään niin sanotun hyvän elämän kulisseja pystyssä eri tavoin. Häpeä, epäonnistuminen ja syyllisyys ovat usein taustalla olevia tunteita, joiden vuoksi naiset eivät hakeudu helposti päihdehoitoon. Naisten päihdeongelmaan liittyy paljon erityispiirteitä, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden olisi hyvä ottaa huomioon ja oppia tunnistamaan.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin Avominnen työntekijöiden avustuksella lähettämällä sähköpostilla ohjeistus elämäntarinan kirjoittamisesta. Tutkimukseen osallistuneet naiset lähettivät tarinansa meille Avominnen työntekijöiden kautta kevään ja kesän 2014 aikana. Tutkimusta varten kerättiin myös kolmen Avominnen naistyöntekijän elämäntarinat, sillä Avominnen työntekijät ovat kaikki toipuvia alkoholisteja. Lisäksi haastattelimme näitä kolmea naistyöntekijää oman elämäntarinan hyödyntämisestä työssään. Tutkimusaineiston analyysitapa oli narratiivinen, ja sen tarkoituksena oli tuoda alkoholiongelmaisten naisten oma ääni kuuluviin.
Kertomusten naiset antavat suuren merkityksen sille, että ovat itse joko alkoholistin lapsia tai että suvussa esiintyy alkoholismia. Tämä vahvistaa sitä oletusta, että alkoholismi on perinnöllinen sairaus, jonka syntyyn voi vähän itse vaikuttaa. Naiset, jotka ovat käyneet läpi Avominnen hoidon, uskovat vahvasti juuri sairauskäsitykseen. Naisten tarinoista kuultaa läpi lapsuuden vahva vaikutus tämän hetken tilanteeseen. Lapsuudesta saatu malli on vahva kaikilla, eikä siksi poikkeuksellinen tässäkään yhteydessä. Kaikki naiset myös kertovat vahvasti siitä, kuinka heistä kasvoi niin kutsuttuja kilttejä tyttöjä kodin ilmapiiristä johtuen.
Tutkimuksesta selvisi, että naiset pyrkivät salailemaan ongelmaansa mahdollisimman pitkään ja pitämään niin sanotun hyvän elämän kulisseja pystyssä eri tavoin. Häpeä, epäonnistuminen ja syyllisyys ovat usein taustalla olevia tunteita, joiden vuoksi naiset eivät hakeudu helposti päihdehoitoon. Naisten päihdeongelmaan liittyy paljon erityispiirteitä, joita sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden olisi hyvä ottaa huomioon ja oppia tunnistamaan.