Synnytyskanavan mittakuvaustutkimuksen eri kuvantamismenetelmät : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Arvioitaessa odottavan äidin mahdollisuuksia alatiesynnytykseen tai keisarileikkauksen tarvetta, on tärkeää saada tietoa odottavan äidin lantiosta ja sikiön koosta synnytyskanavan mittakuvaustutkimuksella eli pelvimetrialla. Pelvimetriatutkimus on mahdollista suorittaa eri kuvantamismenetelmiä käyttäen.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa nykyaikaista ja suomenkielistä tietoa pelvimetriakuvantamisesta Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin röntgenhoitajille. Tarkoituksena tässä opinnäytetyössä oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kerätä yhteen tietoa pelvimetriakuvantamisesta. Opinnäytetyön tehtävinä oli vastata seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kuvantamismenetelmiä pelvimetriatutkimuksessa käytetään? Mitkä tekijät vaikuttavat kuvantamismenetelmän valintaan pelvimetriatutkimuksessa? Mitkä ovat suositeltavat kuvantamismenetelmät pelvimetriatutkimuksessa? Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön aihe saatiin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologian yksiköltä.

Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella synnytyskanavan mittakuvaustutkimuksen voi suorittaa neljällä eri kuvantamismentelmällä: magneetti-, tietokonetomografia-, röntgen- tai ultraäänikuvauksella. Kuvantamismenetelmän valintaan vaikuttaa mm. säteilyn käyttö, tutkimuksella haluttavat mitat, kuvanlaatu, tutkimuksen turvallisuus, tutkimuksen kesto, tutkimuksen saatavuus ja potilaasta johtuvat kontraindikaatiot.

Suositeltavat kuvantamismenetelmät raskaana olevia kuvattaessa ovat säteettömyytensä vuoksi magneetti- ja ultraäänikuvantaminen. Ionisoivaa säteilyä käyttävistä menetelmistä tietokonetomografiapelvimetria on röntgenpelvimetriaa suositellumpi menetelmä, koska siinä sikiö saa pienemmän annoksen. Jatkotutkimusehdotuksina opinnäytetyön tekijä esittää tutkimuksia sikiön saamista sädeannoksista lantion alueen tietokonetomografia- ja röntgentutkimuksissa sekä tietokonetomografiakuvantamisen käytöstä pelvimetriatutkimuksessa Suomessa.

Radiographic pelvimetry is used to assess the maternal pelvis when there is a suspicion of reduced pelvic dimensions and to predict those women at greater risk of cephalopelvic disproportion or labor dystocia and the possibility that cesarean section is needed. Radiographic pelvimetry can be carried out by different radiographic methods.

The aim of this study was to produce Finnish and modern information about pelvimetry to the radiographers of Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri. The purpose of this study was to gather information about pelvimetry with the use on systematic literature review. The tasks of this study were to find out what kind of imaging methods are used in pelvimetry? What facts affect the choice of pelvimetry method? And which is the recommended method in radiographic pelvimetry? The collection of information was analyzed using part theory-bound content analysis, in which the analyzed data is picked from the collected material, but known theory guides and helps the analysis.

The result of this study was that there are four different imaging methods used in pelvimetry; magnetic resonance imaging, computed tomography, x-ray and ultrasound. The facts that affect the choice of pelvimetry method, based on the material used in this study are; the use of ionizing radiation, the wanted measurements, image quality, patient safety, imaging time, the availability of the method and patients due to contraindications.

The recommended methods in radiographic pelvimetry are magnetic resonance imaging and ultrasonography because there is no exposure to the ionizing radiation. From the methods that use ionizing radiation computed tomography is more recommended, because there is a smaller exposure to the fetus in computed tomography pelvimetry than in x-ray pelvimetry. The author of this thesis proposes studying the radiation doses to the fetus in computed tomography pelvimetry and x-ray pelvimetry and the use of computed tomography imaging in pelvimetry examination in Finland as subjects for further studies.