Ikääntynyt leikkauspotilas : Toimintakyvyn säilyttämisen tukeminen hoitotyön keinoin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää potilaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita ja erityispiirteitä leikkaushoidossa. Työn tavoitteeksi asetettiin ikääntyneen potilaan perioperatiivisessa hoidossa hyödynnettävissä olevan lisätiedon tuottaminen sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tehtäviksi valittiin kysymykset siitä, mitä iäkkään potilaan leikkaushoidossa tulee huomioida, jotta postoperatiivinen toimintakyky olisi mahdollisimman hyvä ja miten ikääntynyttä potilasta ohjataan leikkaushoidon suhteen. Tehtävät pyrittiin valitsemaan siten, että ne antaisivat opinnäytetyössä mahdollisimman laajan mahdollisuuden käsitellä hoitotyön keinoja.

Menetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus, koska opinnäytetyöllä haluttiin kartoittaa olemassa olevaa tietoa ikääntyneistä leikkauspotilaista ja sitä analysoimalla saada uutta näkökulmaa siihen liittyvistä hoitotyön haasteista. Kirjallisuuskatsausta varten muodostettiin teorian pohjalta hakukäsitteitä, joilla tehtiin tiedonhakua useista tieteellisistä tietokannoista.

Analyysin tuloksena saatiin tietoa ikääntyneen potilaan eri ominaisuuksien vaikutuksista leikkaushoitoon ja postoperatiiviseen toimintakykyyn sekä potilaan ohjaukseen. Ikääntyminen itsessään lisää potilaan alttiutta komplikaatioille, kuten infektioille. Sairastavuus ja aineenvaihdunnan häiriöt lisäävät riskiä esimerkiksi fysikaalisille tai kognition ongelmille. Leikkaushoito vaikuttaa ikääntyneen potilaan elimistön sisäiseen tasapainoon heikentävästi. Potilaan preoperatiiviset kognition häiriöt voivat vaikeutua merkittävästi leikkaushoidon yhteydessä ja aiheuttaa jopa potilaan vammautumisen tai kuoleman. Ikääntyminen lisää potilaan lääkehoidon ja anestesian asianmukaisen onnistumisen haasteita esimerkiksi veri-aivoesteen muutosten vuoksi. Kaikki ikääntyvän potilaan ongelmat vaikuttavat lisäävän postoperatiivisen deliriumin mahdollisuutta, joka myös liittyy kohonneeseen kuolleisuuteen. Leikkauspotilaan ohjauksessa tärkeintä on sen yksilöllisyys. Hyvin toteutettu ohjaus paitsi ehkäisee komplikaatioita, myös parantaa potilaan arviota elämänlaadustaan postoperatiivisesti.

Ikääntyneen potilaan preoperatiivisesta arvioinnista sekä yksilöidystä leikkaushoidosta ja ohjauksesta on etua potilaan postoperatiiviselle toimintakyvylle. Tiedon lisääminen leikkauspotilaan ikääntymismuutoksista voisi vähentää monia leikkaushoidon komplikaatioita ja riskejä. Leikkaushoidon haasteina tulevaisuudessa voisivat olla potilaan ohjauksen kehittäminen, deliriumin ja sen riskin tunnistaminen sekä kattavan preoperatiivisen arvioinnin hyödyntäminen.

The purpose of this thesis was to examine the challenges in surgical care caused by specific features that result from patient’s aging. The questions of what to take in account while treating an elderly surgical patient and how to refer an elderly patient of their surgical care, were set as tasks.

Literature review was chosen as the method of this thesis with its ability to survey al-ready existing knowledge, with which new perspective to nursing challenges of elderly patients was pursued. The search for references was made in several scientific data-bases.

Ageing increases the patient’s vulnerability to complications such as infections. Comorbidity and disruptions in metabolism increase the risk for physical or cognitive problems. Surgical care has a deteriorating effect on patient’s homeostasis. Patient’s pre-operative cognitive issues can get significantly severe with surgical care. Changes for instance in the blood-brain barrier can add challenges in giving adequate medication and anaesthesia to an elderly patient. All the issues increased with ageing seem to add to the possibility of postoperative delirium, which is also linked to increased mortality rate. Individuality is the most important thing in patient referral. Well conducted referral prevents complications, but also improves the patient’s own assessment of their postoperative quality of life.

Preoperative evaluation and individualized surgical care and referral has benefits on patient’s postoperative ability to function. Increasing the knowledge of patient’s changes with ageing could decrease complications related to surgical care and reduce its risks.