Armeijaan lähtevien nuorten fyysisen kunnon kehittämiseen tähtäävän kerhotoiminnan kehittäminen
Löppönen, Mikko (2014)
Löppönen, Mikko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818888
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli fyysisen kunnon kehittämiseen tähtäävän kerhotoiminnan kehittäminen Tohmajärvellä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on valmistaa armeijaan lähteviä nuoria varusmiespalveluksen fyysisiin haasteisiin.
Opinnäytetyössä paneuduttiin 10-kuukauden ajanjaksoon syksystä 2013, kevääseen 2014. Ajanjakson aikana yhdeksälle toimintaan osallistuvalle henkilölle suoritettiin toiminnan alussa ja lopussa kuntotestit. Testeillä arvioitiin armeijaan lähtevien nuorten fyysisen kunnon kehittymistä kerhotoiminnan aikana. Toimintaan osallistuvilta kerättiin myös palautetta toiminnan loputtua. Palautetta hyödynnettiin työssä toiminnan kehittämiseksi. Työssä tutustuttiin myös vastaavaan toimintaan Etelä-Savossa, josta on pyritty poimimaan sopivia toimintatapoja Tohmajärvellä olevaan kerhotoimintaan.
Työssä selvisi, että ohjattu kuntovalmennus ja tietoiskut fyysisen kunnon parantamiseen tähtäävästä harjoittelusta kehittävät fyysisiä ominaisuuksia. Etenkin lihaskunnossa havaittiin positiivisia muutoksia ja kestävyyskunto kehittyi myös jonkin verran. Toi-minnalla oli myös yhteys liikuntamotivaation kasvamiseen. Ryhmäläisille tehdystä pa-lautekyselystä kävi myös ilmi, että ohjaus voisi olla tulevaisuudessa yksilöllisempää ja puolustusvoimat olisi hyvä saada mukaan yhteistyöhön.
Varusmiesten fyysisen kunnon parantaminen ennen varusmiespalvelukseen astumista koetaan tarpeellisena ja toiminnalla saadaan aikaan positiivisia muutoksia fyysisessä kunnossa. Toimintaa kannattaa jatkaa jatkossakin ja toiminnan pyörittämisen avulla saadaan yhä useampi nuori aloittamaan varusmiespalvelus ilman, että fyysinen kunto on rajoittava tekijä palvelukseen astumiseen. Varusmiesten keskeyttämisprosenttia saataisiin mahdollisesti pienennettyä tämänkaltaisen toiminnan kautta. Toiminta olisi syytä ottaa käyttöön valtakunnallisesti. Valmentautumisesta varusmiespalvelukseen voitaisiin tehdä kurssi, jonka voisi suorittaa lukiossa ja ammattikoulussa kutsuntojen jälkeen.
Opinnäytetyössä paneuduttiin 10-kuukauden ajanjaksoon syksystä 2013, kevääseen 2014. Ajanjakson aikana yhdeksälle toimintaan osallistuvalle henkilölle suoritettiin toiminnan alussa ja lopussa kuntotestit. Testeillä arvioitiin armeijaan lähtevien nuorten fyysisen kunnon kehittymistä kerhotoiminnan aikana. Toimintaan osallistuvilta kerättiin myös palautetta toiminnan loputtua. Palautetta hyödynnettiin työssä toiminnan kehittämiseksi. Työssä tutustuttiin myös vastaavaan toimintaan Etelä-Savossa, josta on pyritty poimimaan sopivia toimintatapoja Tohmajärvellä olevaan kerhotoimintaan.
Työssä selvisi, että ohjattu kuntovalmennus ja tietoiskut fyysisen kunnon parantamiseen tähtäävästä harjoittelusta kehittävät fyysisiä ominaisuuksia. Etenkin lihaskunnossa havaittiin positiivisia muutoksia ja kestävyyskunto kehittyi myös jonkin verran. Toi-minnalla oli myös yhteys liikuntamotivaation kasvamiseen. Ryhmäläisille tehdystä pa-lautekyselystä kävi myös ilmi, että ohjaus voisi olla tulevaisuudessa yksilöllisempää ja puolustusvoimat olisi hyvä saada mukaan yhteistyöhön.
Varusmiesten fyysisen kunnon parantaminen ennen varusmiespalvelukseen astumista koetaan tarpeellisena ja toiminnalla saadaan aikaan positiivisia muutoksia fyysisessä kunnossa. Toimintaa kannattaa jatkaa jatkossakin ja toiminnan pyörittämisen avulla saadaan yhä useampi nuori aloittamaan varusmiespalvelus ilman, että fyysinen kunto on rajoittava tekijä palvelukseen astumiseen. Varusmiesten keskeyttämisprosenttia saataisiin mahdollisesti pienennettyä tämänkaltaisen toiminnan kautta. Toiminta olisi syytä ottaa käyttöön valtakunnallisesti. Valmentautumisesta varusmiespalvelukseen voitaisiin tehdä kurssi, jonka voisi suorittaa lukiossa ja ammattikoulussa kutsuntojen jälkeen.