Kaksi kotia : Vuoroasuminen lapsen näkökulmasta

Abstract

Halusin tehdä opinnäytteen aiheesta, josta olisi apua sosiaalialan ammattilaisille. Työn teema löytyi kartoittamalla sosiaaliviraston tutkimustarpeita. Tutkin opinnäytteessäni vuoroasumislasten kokemuksia vuoroasumisesta.

Pyrin selvittämään kahden kodin lapsen näkökulmasta vuoroasumisen hyviä ja huo-noja puolia. Lisäksi tutkin näiden lasten hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja ajatuksia vanhempien erosta. Tutkimusaineisto kerättiin yhdessä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten lastenvalvojien kanssa.

Lapsen huoltoa, tapaamista, elatusta ja asumista säätelevät eri lait. Tutkimuksessani perehdyin näihin lakeihin ja siihen, miten ne vaikuttavat vuoroasumisessa. Vuoro-asumiseen päädytään usein eron seurauksena, mutta on myös lapsia, jotka ovat aina asuneet kahdessa kodissa. Lain mukaan lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja tapaamisoikeus on aina lapsen oikeus.

Opinnäytetyöni hyötynä oli saada lapsen ääni kuuluviin sekä tuoretta tietoa siitä, miten lapsi kokee kahdessa kodissa asumisen. Toivon, että työlläni saatava tieto palvelee Rauman sosiaalialan viranomaisia, kun he tekevät päätöksiä lapsen eduksi.

Ammatillisen kehittymisen kannalta koin tärkeäksi, että opinnäytteessä oli mahdollisuus toteuttaa osaamista sosiaalialan konkreettisilla ammattivälineillä sekä käyttää myös muita opiskeltuja työmenetelmiä tutkimusta tehdessäni. Yhtä tärkeää oli päästä lapsen kokemusmaailmaan mukaan haastatteluiden kautta. Tutkimusta oli rajattu koskemaan vain lapsia, jotta lapsilähtöisyys korostui.

The purpose of this thesis was to study how children in dual residence families experience post-divorce life. The aim was to establish what the benefits as well as the disadvantages of shared physical custody are from a child’s point of view. This study also discusses children’s well-being and satisfaction with the post-divorce family life and their overall thoughts about their parents’ divorce and their experiences of the family splitting up. The topic for this thesis was chosen by mapping the Social Welfare Office’s research needs. The results of this study can be used by the practitioners employed in the field of Social Services.

This was a qualitative study. Study material was mainly gathered by interviewing children who had experience of shared residential custody. Besides these interviews the material of the study also comprised legislation and juridical literature on the topic. There are specific laws that mandate a child’s welfare, visitation, support and habitation. This study reviews these laws and discusses the impact these laws have on dual residence living arrangements. Most commonly families end up choosing the dual residence arrangement after a divorce, but, however, there are children who have always lived in two different families. According to the law a child has a right to both parents and his/her visitation right cannot be denied in any circumstances.

The main benefit of this study was to point out that children do have a right to be heard. Moreover, this study provides new information on children’s perceptions of shared physical custody and dual residence arrangement. This information will be available and most likely also useful when the authorities at Rauma Social Services Department are making decisions for the benefit of children of divorce families.

The whole study as a project was an important opportunity for the author not only to use the practices learned through training but also the professional tools employed in the field of social services. The premise underpinning this study was to enter the child’s world through listening effectively what they had to say in the interviews. In order to emphasize the child-focused orientation of this study it was solely restricted to children.