Kansanopistot nuorisotyön ja nuorisotakuun toteuttajina

Abstract

Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen tarvitaan monipuolista tukea, monialaista yhteistyötä ja erilaisia toimintaympäristöjä. Nuorisotakuu korostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä koulutus- ja työmarkkinanäkökulmaa, vaikka nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa elämänhallinnan tukea. Tässä opinnäytetyössä selvitän, miten kansanopistopedagogiikka tukee nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä nuorisotyön perusfunktioiden näkökulmasta.

Kansanopistopedagogiikka on nuoren kokonaisvaltaista kasvun tukemista niin opiskelussa, asumisessa kuin elämän hallinnassakin. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten nuorisotyön neljä perusfunktiota näkyvät kansanopistopedagogiikassa ja millainen rooli kansanopistoilla on nuorisotakuun toteuttamisessa.

Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol –pohjaisella kyselylinkillä suomenkielisiltä kansanopistoilta, joita on 69. Tilastollinen aineisto analysointiin Webropolin avulla ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Vastaajista 69 % oli rehtoreita. Vastausprosentti kyselyyn oli 67 %, joten tuloksia voidaan pitää melko hyvin kansanopistokenttää kuvaavina.

Tilastollisen aineiston pohjalta päätulos oli, että nuorisotyön perusfunktiot toteutuivat kansanopistoissa kiitettävästi. Parhaiten toteutuivat sosialisaatiofunktio (x ̅ 9,42) ja kompensaatiofunktio (x ̅ 9,32). Avointen vastausten sisällönanalyysin mukaan tämä tarkoitti sitä, että nuoret löysivät jatko-opiskelupaikan tai -suunnitelman, heidän elämänhallintataitonsa kehittyivät, itsenäistyminen ja sosiaaliset suhteet vahvistuivat. Nuori löysi omat vahvuutensa ja kuntoutui.

Kansanopistoissa toivotaan suurempaa roolia nuorisotakuun toteutuksesta, mutta tutkimukseen osallistuneista 75 % oli sitä mieltä, että rahoituksen puute heikentää kansanopistojen mahdollisuuksia toteuttaa nuorisotakuuta. Opistoissa haluttaisiin järjestää erityisesti maahanmuuttajakoulutusta ja nuorille tarjottavaa ohjausta. Nuorisotakuun verkostoissa kansanopistot toimivat kuitenkin satunnaisesti ja vain 15 % vastanneista oli nimennyt nuorisotakuuseen yhdyshekilön.

Koulutusjärjestelmää haastaa hyvinvoinnin puute ja sitä on lähdetty ratkaiseman viemällä nuorisotyötä kouluun. Tämän tutkimuksen mukaan kansanopistoissa tehdään tuloksellista nuorisotyötä ja opiskelijat voivat hyvin. Tätä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pedagogista osaamista olisi kansanopistokentän tuotava enemmän esille.

Tutkimus tarjoaa tietoa koulutuksen rahoittajille, opinto-ohjaajille, nuorisotyölle, lastensuojelulle ja muille nuorten kanssa toimiville kansanopistojen kokonaisvaltaisesta pedagogiikasta. Opinnäytetyön tilaajana on Suomen Kansanopistoyhdistys.

This thesis examines how the boarding school pedagogy supports the integration of young people into society from the perspective of the basic functions of youth work.

The boarding school pedagogy offers holistic support for growth in studies, household management as well as in life management. In this research it is examined how the four basic functions of youth work manifest themselves in the boarding school pedagogy and what kind of role folk high schools have in the implementation of the youth guarantee.

The study was conducted as a survey. The data was gathered using a Webropol based questionnaire link, which was sent to all 69 Finnish folk high schools. The quantitative data was analysed with Webropol and the open questions were analysed using content analysis. 69% of the respondents were principals of the folk high schools. The response rate was 67%, therefore it can be concluded that the results represent the folk high school field rather well.

Based on the quantitative data, the main result was that the basic functions of the youth work were implemented in the folk high schools commendably. The social function (x 9.42) and the compensation function (x 9.32) were implemented the best. According to the content analysis of the open questions, these results indicated that young people were able to find a post-basic education placement or make a plan for post-basic education. In addition it can be concluded that young people’s life management skills improved and their emancipation and social relations strengthened. Young people found their strengths and rehabilitated.

The folk high schools wish for a greater role in the implementation of the youth guarantee. However, 75% of the respondents considered that the lack of financing weakens the possibilities of the folk high schools to implement the youth guarantee. The folk high schools would especially like to arrange im-migrant education and counselling directed at young people. However, folk high schools operate only occasionally in the youth guarantee networks and only 15% of the respondents had nominated a con-tact person for the youth guarantee.

The lack of welfare challenges the educational system. In order to solve this challenge, youth work has been brought to schools. According to this study, successful youth work is carried out in the folk high schools and students are doing well. The field of folk high schools should bring this knowledge of well-being and sense of community forward more extensively.