Lapsilähtöinen tavoitteiden asettaminen toimintaterapiassa : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Luotonen, Katja (2024)
Luotonen, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403194654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403194654
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia menetelmiä lapsilähtöiseen tavoitteiden asettamiseen on käytössä. Tavoitteena oli saada kuvaus siitä, miten lapsilähtöinen tavoitteiden asettaminen toteutuu toimintaterapiassa ja millaisia menetelmiä siinä käytetään. Lopputuloksena saatiin kuvaus lapsilähtöisen tavoitteiden asettelun toteutumisesta toimintaterapiassa ja selvitys käytössä olevista lapsilähtöisistä tavoitteen asettamisen menetelmistä, joita voidaan hyödyntää toimintaterapiassa ja terveydenhuollon aloilla. Myös vanhemmat voivat saada tietoa opinnäytetyöstä tavoitteiden asettamisesta lapsen kanssa ja siitä, mikä merkitys lapsella ja vanhemmilla on tavoitteiden asettelussa lapsen toimintaterapiaprosessissa.
Lapsen kuntoutuksen tarkoituksena on turvata ja edistää lapsen toimintakykyä, kehitystä ja osallistumista arjen toimintoihin lapsen omassa ympäristössä. Lapsen ja nuorten osallistuminen tulisi mahdollistaa omien tavoitteidensa määrittelyyn ja kuntoutuksensa suunnitteluun lapsen kehitystaso ja toimintakyky huomioiden. Lapsen osallistumisen vahvistaminen on aikuisten vastuulla ja kuntoutusta suunniteltaessa voidaan käyttää lapsilähtöisiä toimintatapoja. Tavoitteiden asettamisessa asiantuntijan tehtävä on arvioida, ovatko tavoitteet lapsen kohdalla realistisia ja auttaa suunnittelemaan, kuinka niihin päästään. (Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022.)
Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin Cinahl Ultimate, OTSeeker ja Medline tietokannoista 12/2023–1/2024. Manuaalista hakua käytettiin lisäksi. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa. Aineistoksi valikoitui kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin teema-analyysillä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousi esille, että lapsen osallistuminen tavoitteiden asetteluun koettiin tärkeäksi, mutta siitä huolimatta se ei usein toteudu. Tutkimuksia oli vähän, joissa on käytetty lapsilähtöisiä menetelmiä, mutta menetelmät on todettu toimiviksi. Lapsilähtöisten tavoitteiden asettelun menetelmien käyttö vaatii aikaa ja osaamista toimintaterapeuteilta, mutta ne ovat usein palkitsevia ja motivoivia lapsille.
Lapsen kuntoutuksen tarkoituksena on turvata ja edistää lapsen toimintakykyä, kehitystä ja osallistumista arjen toimintoihin lapsen omassa ympäristössä. Lapsen ja nuorten osallistuminen tulisi mahdollistaa omien tavoitteidensa määrittelyyn ja kuntoutuksensa suunnitteluun lapsen kehitystaso ja toimintakyky huomioiden. Lapsen osallistumisen vahvistaminen on aikuisten vastuulla ja kuntoutusta suunniteltaessa voidaan käyttää lapsilähtöisiä toimintatapoja. Tavoitteiden asettamisessa asiantuntijan tehtävä on arvioida, ovatko tavoitteet lapsen kohdalla realistisia ja auttaa suunnittelemaan, kuinka niihin päästään. (Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022.)
Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin Cinahl Ultimate, OTSeeker ja Medline tietokannoista 12/2023–1/2024. Manuaalista hakua käytettiin lisäksi. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa. Aineistoksi valikoitui kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin teema-analyysillä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista nousi esille, että lapsen osallistuminen tavoitteiden asetteluun koettiin tärkeäksi, mutta siitä huolimatta se ei usein toteudu. Tutkimuksia oli vähän, joissa on käytetty lapsilähtöisiä menetelmiä, mutta menetelmät on todettu toimiviksi. Lapsilähtöisten tavoitteiden asettelun menetelmien käyttö vaatii aikaa ja osaamista toimintaterapeuteilta, mutta ne ovat usein palkitsevia ja motivoivia lapsille.
