Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Kelan kuntoutuksesta Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten mielenterveyskuntoutujat ovat kokeneet Kuntoutuskeskus Kankaanpään järjestämien Kelan kuntoutuskurssien vaikuttavan kuntoutumiseensa. Tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi he kokevat terveydentilansa kuntoutuksen jälkeen, antoiko vertaistuki heille voimaantumisen tunteita tai onko opiskelu- tai työ-elämään paluu ollut helpompaa.

Tutkimustapana oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston kerääminen tapahtui postitse lähetettävien kyselykaavakkeiden muodossa. Tutkimuksen kohderyhmä oli melko pieni, mutta he kaikki ovat käyneet läpi kuntoutukseen sisältyvät kolme jaksoa vuoden aikana.

Mielenterveyskuntoutuksesta ja sen vaikutuksista löytyy runsaasti tietoa, mutta vas-taavista laitoskuntoutuksista on vähän materiaalia saatavilla. Tämä kuntoutuksen muoto on kuitenkin muodostunut melko tärkeäksi osa-alueeksi kuntoutuksen kentässä.

Tutkimuksen tulosten perusteella suuri osa kuntoutujista kokee sekä fyysisen, että psyykkisen terveydentilansa parantuneen verrattuna kuntoutuksen alkuun. Merkittävimpänä hyötynä kuntoutuksessa voidaan havaita selvästi vertaistuen merkitys kuntoutumisessa. Yli kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista koki vertaistuen auttaneen heitä kuntoutumisessa.

Vertaistuen merkitystä varsinkin mielenterveyskuntoutujille on syytä jatkossakin huomioida kuntoutusmenetelmiä kehitettäessä. Yksi tämän tutkimuksen tarkoituksista oli hyödyntää tuloksia kuntoutuskurssien kehittämisessä.

The purpose of this thesis was to observe how mental health rehabilitators have expe-rienced the KELA rehabilitation program and the effect of the program to their rehabilitation. The program was organized by Rehabilitation centre in Kankaanpää. The outcome was measured by the feedback how they experienced their health status after rehabilitation, if the peer support gave them any feeling of mental health empowerment, and if return back to their studies or work life had been easier.

The qualitative study method was applied and material was collected via mailed questionnaires. The group in focus in this study project was numerally rather small; however, all participants were participated in the three cycles of rehabilitation during the past year. There exist abundant Information around mental health rehabilitation and the outcome and effect of it, but especially rehabilitation that has been organized in rehabilitation facilities the available material is still scarce. However, this form of rehabilitation is still rather important part in the field of rehabilitation. Based on the results, the majority of rehabilitators experienced improvements in both physical and mental health status when compared to the situation at the beginning of the rehabilitation. The value of peer support was observed to be the most important benefit gained from the rehabilitation program. Especially for mental health rehabilitators, the impact of peer support should be recognized in the future when developing new rehabilitation methods. One of the purposes of this study was to utilize the results from this study when developing new rehabilitation programs.