Lietetuhkalannoituksen vaikutus puiden ja metsämaan ravinteisiin sekä puuston kasvuun : Seurantatutkimus
Salomäki, Pekka (2014)
Salomäki, Pekka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919179
Tiivistelmä
Lietetuhkan käytöstä metsänlannoitteena on tehty vain vähän pidempiaikaisia tutkimuksia. Tämä opinnäytetyö on seurantatutkimus, jossa seurattiin lietetuhkan toimivuutta metsänlannoitteena vuonna 2001 perustetuilla lannoitekoealoilla. Edellinen seurantatutkimus julkaistiin vuonna 2007.
Lietetuhkan ja typellä vahvistetun lietetuhkan vaikutuksia puuston kasvuun ja metsän ravinnetilaan verrattiin väkilannoitteilla lannoitettuihin ja lannoittamattomiin koealoihin. Ähtärissä tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana puolukkaturvekankaan ja mustikkatyypin männiköt sekä lehtomaisen kankaan kuusikko. Puusto oli kaikilla kohteilla varttunutta kasvatusmetsää.
Tutkimuksessa havaittiin, että kumpikin tutkittu lietetuhkalannoite antoi PK-lannoitusta paremman kasvun turvemaan männikössä 11 vuoden tutkimusjaksolla. Kivennäismaan männikössä lietetuhkalannoitteiden antama lisäkasvu oli väkilannoitetta suurempi 2006–2011. Koko tutkimusajanjaksona suomensalpietarilla lannoitetut koealat olivat vuosikasvultaan vielä hiukan lietetuhkalannoitettuja aloja edellä. Kivennäismaan kuusikossa väkilannoitteen antama kasvu hiipui ja typellä vahvistettu lietetuhka antoi 2001–2012 vuosina parhaan vuotuisen kasvun (10,3 m3/ha).
Turvemaan männikössä seurattiin neulasten ravinnetasoa. Kalsiumin määrä kasvoi edellisestä tutkimuksesta kaikilla koealoilla. Myös typen määrä nousi hiukan kaikilla tutkimusaloilla. Kaliumin määrä pysytteli edellisen tutkimuksen tasolla. Pintaturpeen ja humuksen sisältämät kalsiumin ja boorin määrät laskivat selvästi edellisestä tutkimuksesta. Erilasten lannoitteiden ei katsottu antaneen suurta muutosta puuston ilmiasuun.
Lietetuhkalannoitteita voitiin tutkimuksen perusteella pitää hyvinä vaihtoehtoina myös kivennäismaiden lannoitteiksi.
Lietetuhkan ja typellä vahvistetun lietetuhkan vaikutuksia puuston kasvuun ja metsän ravinnetilaan verrattiin väkilannoitteilla lannoitettuihin ja lannoittamattomiin koealoihin. Ähtärissä tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana puolukkaturvekankaan ja mustikkatyypin männiköt sekä lehtomaisen kankaan kuusikko. Puusto oli kaikilla kohteilla varttunutta kasvatusmetsää.
Tutkimuksessa havaittiin, että kumpikin tutkittu lietetuhkalannoite antoi PK-lannoitusta paremman kasvun turvemaan männikössä 11 vuoden tutkimusjaksolla. Kivennäismaan männikössä lietetuhkalannoitteiden antama lisäkasvu oli väkilannoitetta suurempi 2006–2011. Koko tutkimusajanjaksona suomensalpietarilla lannoitetut koealat olivat vuosikasvultaan vielä hiukan lietetuhkalannoitettuja aloja edellä. Kivennäismaan kuusikossa väkilannoitteen antama kasvu hiipui ja typellä vahvistettu lietetuhka antoi 2001–2012 vuosina parhaan vuotuisen kasvun (10,3 m3/ha).
Turvemaan männikössä seurattiin neulasten ravinnetasoa. Kalsiumin määrä kasvoi edellisestä tutkimuksesta kaikilla koealoilla. Myös typen määrä nousi hiukan kaikilla tutkimusaloilla. Kaliumin määrä pysytteli edellisen tutkimuksen tasolla. Pintaturpeen ja humuksen sisältämät kalsiumin ja boorin määrät laskivat selvästi edellisestä tutkimuksesta. Erilasten lannoitteiden ei katsottu antaneen suurta muutosta puuston ilmiasuun.
Lietetuhkalannoitteita voitiin tutkimuksen perusteella pitää hyvinä vaihtoehtoina myös kivennäismaiden lannoitteiksi.