Rakennesuunnittelijan työperäiset kuormitustekijät ja palautumisen hallinta
Heinämäki, Saara (2024)
Heinämäki, Saara
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214826
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kuormittuneiksi rakennesuunnittelutyötä työkseen tekevät työntekijät itsensä kokevat, ja miten he kokevat palautumisen kokemuksia. Tutkimuksessa avattiin myös rakennusalan työnteon kulttuuria sekä työn kuormittavia ja motivoivia tekijöitä.
Aikaisemmat kuormitusta ja työuupumusta käsittelevät tutkimukset kertovat työikäisten lisääntyneestä työuupumuksesta ja työssä jaksamisen ongelmista. Tutkimukset ovat keskittyneet laaja-alaisesti koko työikäisten ammattikuntaan, joten tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko rakennesuunnittelutyötä tekevien ihmisten kokemukset muiden tutkimusten kaltaisia. Lisäksi haluttiin selvittää, onko työssä joitain erityispiirteitä, joita korostamalla voitaisiin työhyvinvointia lisätä.
Tutkimuksessa perehdyttiin lisäksi työnantajan velvollisuuksiin työn kuormitustekijöiden riskienarvioinnissa ja tunnistamisessa. Kyselytutkimuksella selvitettiin, onko välittömiä toimia vaativia riskejä vielä havaittavissa.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kyselyyn vastanneiden kokema kuormitus vastaa valtakunnallista tasoa. Avoimilla vastauksilla saatiin selville lukuisia työn motivoivia ja kuormittavia tekijöitä, joista osaan työnantajalla on mahdollisuuksia vaikuttaa.
Aikaisemmat kuormitusta ja työuupumusta käsittelevät tutkimukset kertovat työikäisten lisääntyneestä työuupumuksesta ja työssä jaksamisen ongelmista. Tutkimukset ovat keskittyneet laaja-alaisesti koko työikäisten ammattikuntaan, joten tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko rakennesuunnittelutyötä tekevien ihmisten kokemukset muiden tutkimusten kaltaisia. Lisäksi haluttiin selvittää, onko työssä joitain erityispiirteitä, joita korostamalla voitaisiin työhyvinvointia lisätä.
Tutkimuksessa perehdyttiin lisäksi työnantajan velvollisuuksiin työn kuormitustekijöiden riskienarvioinnissa ja tunnistamisessa. Kyselytutkimuksella selvitettiin, onko välittömiä toimia vaativia riskejä vielä havaittavissa.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kyselyyn vastanneiden kokema kuormitus vastaa valtakunnallista tasoa. Avoimilla vastauksilla saatiin selville lukuisia työn motivoivia ja kuormittavia tekijöitä, joista osaan työnantajalla on mahdollisuuksia vaikuttaa.
