Kirjastopalvelut kuulovammaisten näkökulmasta
Nevanperä, Emma (2014)
Nevanperä, Emma
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518628
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Suomen yleisten kirjastojen palvelut vastaavat kuulovammaisten palveluhaasteisiin heidän näkökulmastaan. Kuulovammaiset ovat suuri vähemmistö kirjaston asiakaskunnassa, joten oli perusteltua selvittää heidän mielipiteensä kirjastopalvelujen onnistumisesta heidän kannaltaan. Yleisillä kirjastoilla on myös velvollisuus taata yhtäläiset mahdollisuudet tiedon ja kulttuurin lähteille ja muuttuvassa tietoyhteiskunnassa tämä kirjastojen rooli on erityisen tärkeässä asemassa. Pienelläkin kuulonmenetyksellä on merkittävät seuraukset henkilön kommunikointiin ja selviytymiseen yhteiskunnassa. Opinnäytetyössä esiteltiin kuulovammaisuuteen liittyviä ominaisuuksia sekä kuunteluympäristöön liittyviä ratkaisuja, joilla parannetaan kuulovammaisten palvelukokemusta julkisissa tiloissa. Myös asenteet ja ennakkoluulot vaikuttavat kuulovammaisten kanssa toimimiseen.
Ensimmäisenä hypoteesina tutkimukselle oli, että kuulovammaiset kirjaston käyttäjät kohtaavat paljon hankaluuksia kirjaston palveluissa, sillä Kuuloliiton tekemän selvityksen mukaan asiakaspalvelutilanteet ovat haastavimpia kuulovammaisille. Toisena hypoteesina oli, että kuulovammaiset ovat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, mikä tukisi selvityksen tuloksia siitä, että vammaiset käyttävät aktiivisesti kulttuuripalveluja. Tämän opinnäytetyön tuloksien perusteella molemmat hypoteesit kumottiin.
Tutkimus suoritettiin verkkokyselynä Kuuloliiton jäsenyhdistysten jäsenille ja kyselyvastauksia saatiin tutkimustulosten yleistämisen kannalta liian vähän. Kuuloliiton jäsenyhdistyksissä on jäseniä yhteensä noin 16 500 ja kyselylomake julkaistiin 29.8.2014.
Tulokset osoittavat, että kirjastoista löytyy kehittämiskohteita muun muassa tilojen akustiikan ja induktiojärjestelmien suhteen. Vastaajat eivät kokeneet merkittävästi hankaluuksia kirjastoissa, mutta koetut hankaluudet keskittyivät neuvonta- ja tieto-palvelutilanteisiin. Pääasiassa vastaajat olivat tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Opinnäytetyö toi esille kuulovammaisten erityistarpeita ja herätti uusia tutkimuskysymyksiä sekä tarpeen esimerkiksi kirjastohenkilökunnan kouluttamiseen kuulovammaisten kanssa toimimisesta.
Ensimmäisenä hypoteesina tutkimukselle oli, että kuulovammaiset kirjaston käyttäjät kohtaavat paljon hankaluuksia kirjaston palveluissa, sillä Kuuloliiton tekemän selvityksen mukaan asiakaspalvelutilanteet ovat haastavimpia kuulovammaisille. Toisena hypoteesina oli, että kuulovammaiset ovat aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, mikä tukisi selvityksen tuloksia siitä, että vammaiset käyttävät aktiivisesti kulttuuripalveluja. Tämän opinnäytetyön tuloksien perusteella molemmat hypoteesit kumottiin.
Tutkimus suoritettiin verkkokyselynä Kuuloliiton jäsenyhdistysten jäsenille ja kyselyvastauksia saatiin tutkimustulosten yleistämisen kannalta liian vähän. Kuuloliiton jäsenyhdistyksissä on jäseniä yhteensä noin 16 500 ja kyselylomake julkaistiin 29.8.2014.
Tulokset osoittavat, että kirjastoista löytyy kehittämiskohteita muun muassa tilojen akustiikan ja induktiojärjestelmien suhteen. Vastaajat eivät kokeneet merkittävästi hankaluuksia kirjastoissa, mutta koetut hankaluudet keskittyivät neuvonta- ja tieto-palvelutilanteisiin. Pääasiassa vastaajat olivat tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Opinnäytetyö toi esille kuulovammaisten erityistarpeita ja herätti uusia tutkimuskysymyksiä sekä tarpeen esimerkiksi kirjastohenkilökunnan kouluttamiseen kuulovammaisten kanssa toimimisesta.