Etätyö ja työhyvinvointi: integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Hämäläinen, Tiina (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224955
Tiivistelmä
Etätyö on vähitellen lisääntynyt työelämässä, ja erityisen kasvun se koki Suomessa vuonna 2020 alkaneen koronapandemian seurauksena. Etätyössä työntekijä tekee työtä työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi kotona. Myös työpaikan ulkopuolella työskennellessä tulisi kiinnittää huomiota työhyvinvointiin. Hyvinvoivana työntekijä jaksaa paremmin, on tehokkaampi sekä sitoutuu paremmin työhönsä ja työyhteisöönsä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etätyön yhteyksiä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa lisätietoa etätyöstä ja työhyvinvoinnista, jota eri organisaatiot tai työyhteisöt voivat vapaasti hyödyntää. Lisäksi kerätyn materiaalinpohjalta nostettiin esille kehittämisehdotuksia, jotta tulevaisuudessa etätyön hyvinvointivaikutuksiin voidaan paremmin reagoida ja varautua työyhteisöissä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston
haku tapahtui sähköisistä tietokannoista Emerald Premier, ScienceDirect, EBSCO, PubMed, Sage Premier ja Journal.fi sekä manuaalista hakua käyttämällä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 13 artikkelia ennakkoon suunniteltujen hakukriteerien mukaan sekä laadullisen arvioinnin perustein. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksien perusteella selvisi, että etätyöllä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä työntekijöiden työhyvinvointiin. Selkeimmät etätyön aiheuttamat negatiiviset yhteydet työhyvinvointiin olivat sosiaalisten suhteiden väheneminen, sosiaalisen tuen vähyys, työn rajojen hämärtyminen ja sitä kautta ylikuormituksen mahdollisuus. Positiivista puolestaan olivat työn imun lisääntyminen, joka sitoutti paremmin organisaatioon, sekä työn ja itsensä johtaminen, jonka avulla hallinnan tunne lisääntyi sekä ajankäytön joustavuus toi enemmän vapautta (esimerkiksi paikkariippumattomuus, työmatkojen poisjäänti ja tauotus).
Tulosten perusteella selvisi, että työntekijöillä oli erilaisia kokemuksia etä-
työstä ja sen yhteyksistä työhyvinvointiin. Tulevaisuudessa työntekijät toivoivat yksilöllisten tarpeiden huomiointia myös etätyössä ja riittävän tuen takaamista organisaatiolta, esimiehiltä sekä työtovereilta. Lisäksi asianmukaisen laitteiston hallinta, taukojen muistaminen ja työstä irrottautuminen auttaisivat etätyöstä suoriutumiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata etätyön yhteyksiä työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa lisätietoa etätyöstä ja työhyvinvoinnista, jota eri organisaatiot tai työyhteisöt voivat vapaasti hyödyntää. Lisäksi kerätyn materiaalinpohjalta nostettiin esille kehittämisehdotuksia, jotta tulevaisuudessa etätyön hyvinvointivaikutuksiin voidaan paremmin reagoida ja varautua työyhteisöissä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston
haku tapahtui sähköisistä tietokannoista Emerald Premier, ScienceDirect, EBSCO, PubMed, Sage Premier ja Journal.fi sekä manuaalista hakua käyttämällä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 13 artikkelia ennakkoon suunniteltujen hakukriteerien mukaan sekä laadullisen arvioinnin perustein. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksien perusteella selvisi, että etätyöllä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä työntekijöiden työhyvinvointiin. Selkeimmät etätyön aiheuttamat negatiiviset yhteydet työhyvinvointiin olivat sosiaalisten suhteiden väheneminen, sosiaalisen tuen vähyys, työn rajojen hämärtyminen ja sitä kautta ylikuormituksen mahdollisuus. Positiivista puolestaan olivat työn imun lisääntyminen, joka sitoutti paremmin organisaatioon, sekä työn ja itsensä johtaminen, jonka avulla hallinnan tunne lisääntyi sekä ajankäytön joustavuus toi enemmän vapautta (esimerkiksi paikkariippumattomuus, työmatkojen poisjäänti ja tauotus).
Tulosten perusteella selvisi, että työntekijöillä oli erilaisia kokemuksia etä-
työstä ja sen yhteyksistä työhyvinvointiin. Tulevaisuudessa työntekijät toivoivat yksilöllisten tarpeiden huomiointia myös etätyössä ja riittävän tuen takaamista organisaatiolta, esimiehiltä sekä työtovereilta. Lisäksi asianmukaisen laitteiston hallinta, taukojen muistaminen ja työstä irrottautuminen auttaisivat etätyöstä suoriutumiseen.