Kustannuslaskennan luotettavuuden ja laadukkuuden varmistaminen

Abstract

Toimeksiantajayritys vaihtoi järjestelmiä, jotka tarjosivat mahdollisuuden käyttää raportointia monipuolisemmin kuin aikaisemmin. Raportoinnin avulla saadaan yrityksen sekä eri toimialojen kulurakenteesta nopeammin tietoa, jonka avulla päätöksentekoon tarvittava ymmärrys parani.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin syitä, miksi raportointiin ei ollut saatavilla tarvittavia laskentakohteita sekä tunnistivatko toimeksiantajayrityksen kohdetoimialan avainhenkilöt vastuutaan sekä rooliaan yrityksen liiketoiminnan kannattavuudessa. Samalla selvitettiin, minkälainen vaikutus järjestelmien käyttäjillä on raporttien laadukkuuteen ja luotettavuuteen. Työssä perehdyttiin järjestelmien käyttökokemukseen sekä osataanko järjestelmiä käyttää oikein ja toimintatapojen muutokseen. Tavoitteena oli selvittää opinnäytetyön toimeksiantajana toimivalle kohdeyrityksen toimialalle syitä, jotka vaikuttavat raporttien laadukkuuteen ja luotettavuuteen. Opinnäytetyön perusteella laadittiin kohdeyrityksen toimialalle luottamuksellista aineistoa sisältävä raportti haastattelujen perusteella tehdyistä havainnoista.

Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jonka kautta oli tarkoitus saada laajempi ymmärrys ilmiöstä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin case- eli tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin perehtymällä teoriaan ja tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja sitä varten haastateltiin yrityksen yhden kohdetoimialan avainhenkilöitä.

Opinnäytetyön tuloksena saatiin selville, että taloushallinnon järjestelmien vaihto oli toimintatapojen muutos, ja se muutti organisaatioiden prosesseja, jolloin avainhenkilöille tuli talousohjaukseen sekä operatiivisiin toimintoihin enemmän vastuuta. Avainhenkilöiden toimintatavoissa oli eroavaisuuksia ja osalla ei ollut tarpeeksi aikaa hoitaa määräajallisia tehtäviä koska muita tehtäviä oli niin paljon.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantajan kohdetoimialan avainhenkilöt osaavat käyttää järjestelmiä oikein, mutta jokapäiväinen kiire sekä avainhenkilöiden vastuualueiden koko erot vaikuttavat osaltaan siihen, ettei ole tarpeeksi aikaa perehtyä järjestelmistä saatuihin raportteihin sekä määräajalliset tehtävät hoidetaan vasta määräajan sulkeutuessa.