Musiikkipedagogin taiteellisen osaamisen hyödyntäminen kunnallisesti

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin musiikkipedagogin taiteellisen osaamisen hyödyntämistä kunnallisesti. Musiikkioppilaitoskenttä Suomessa on muuttumassa väestökehityksellisesti ja rahoituksellisesti, joten tarve musiikkipedagogin mahdollisten uudenlaisten työnkuvien löytämiselle on ajankohtainen.

Ennen tutkimuksen toiminnallisen osuuden aloittamista opinnäytetyössä tarkastellaan musiikkipedagogin nykyisiä työnkuvia, työn luonnetta, musiikkipedagogin identiteettipositioita kunnallisessa ympäristössä ja sitä, millaisia kunnallisia palveluita tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitaan. Myös ajantasainen lainsäädäntö ja rahoitus selvitettiin.

Tutkimuskysymyksessä etsittiin jo olemassa olevia toimintamalleja musiikkipedagogin taiteellisen osaamisen hyödyntämiselle osana kunnan muita hyvinvoinnin palveluita ja kartoitettiin asenteita ja halukkuutta toiminnan kehittämiseksi. Tutkimus on laadullinen empiirinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Aineiston analyysiin käytettiin suhteellista frekvenssiä ja avointen vastausten osalta teemoittelua.

Anonyymi kyselytutkimus lähetettiin kaikkiin Suomen kunnallisiin musiikkioppilaitoksiin, jotka nauttivat valtionosuuksista. Vastaajat olivat opetushenkilöstöä, rehtoreita sekä kunnan ylempiä sivistys- ja kulttuurijohtajia. Vastauksia saatiin huomattava määrä suhteessa tutkimuskenttään.

Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että 80% vastaajista olisivat halukkaita edistämään musiikkipedagogin osaamisen hyödyntämistä myös musiikkioppilaitosten seinien ulkopuolella muissa kunnan palveluissa. 9% vastaajista harkitsi asiaa pohtien, onko todellinen tarve tarpeeksi laaja suhteessa työnkuvan muutokseen tarvittavaan prosessiin. 11% vastaajista halusi pitäytyä puhtaasti pedagogisessa työssään tai ei kokenut tarvetta tarjota mahdollisuutta toimintamallin muutokseen alaisilleen. Lopuksi avataan tuloksista ja päätelmistä johdettuja johtopäätöksiä sekä pohditaan niiden käytännön mahdollisuuksia suhteessa tutkimuskysymykseen.

This theseis was about studying the use of the artistic competence of a music pedagogue in a municipal environment. The musical institute field in Finland is changing in regards to the population development and funding. For these reasons, it is important to look for possible alternative fields of work for music pedagogues.

Before the functional part of the research, this theseis looked at the current nature of the music pedagogues working environment in regards to the fields of work, the nature of the work, the identity position in the municipal environment, and what kind of municipal services might be needed in the future. The current legislature and funding was also researched.

The research question was about finding already excisting operating models for utilizing the music pedagogues artistic competence as a part of the municipalitys other welfare services, and mapping the attitudes and willingness in developing the activities. The research is a qualititive empiric study, and it’s material was gathered with a survey. The analysis of the research used relative frequency, and the open answers were assorted by the themes.

An anonymous survey was sent to all of the municipal musical institutes in Finland that received state shares. The respondents were teachers, principals, and the higher cultural and education directors of the municipalities. The amount of answers received was significant in relation to the research field.

The research showed that 80% of the respondents would be willing to promote utilizing the competence of the music pedagogue also in other services in the municipality, outside of musical institutes. 9% of the respondents were unsure, on the basis of thinking if the actual need is big enough for the process needed for changing the nature of the job. 11% of the respondents wanted to stay purely in the pedagogic working field, or didn’t feel the need to offer the possibility of altering the nature of the job for their subordinates. At the end of the thesis are the conclusions drawn from the results and inference of the study, and thoughts about the practical use of the conclusions from the research.