Perehdytys sosiaalialalla : vaikuttavuus asiakkaiden, ammattilaisten ja työnantajan näkökulmasta
Särkioja, Saana; Kajanne, Fanni (2024)
Särkioja, Saana
Kajanne, Fanni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255089
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aihe käsitteli sosiaalialan perehdytyskäytäntöjä eri näkökulmista. Tarkastelimme aihetta työnantajan, ammattilaisten sekä asiakkaiden näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin perehdytyksen sisältöön ja menetelmiin, että saimme selville niiden vaikutukset valittuihin ryhmiin. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli luoda katsaus perehdytyksestä sosiaalialalla sekä sen vaikuttavuudesta. Tarkoituksena oli tehdä opinnäytetyö aiheesta käyttöön, kaikille kiinnostuneille sidosryhmille.
Aineiston keruun toteutimme perehtymällä tieteellisiin lähteisiin aiheesta, ja hyödyntämällä olevassa olevaa kirjallisuutta sekä tutkimuksia aiheesta. Hakukriteeriksi valikoimme sosiaalialan. Kerättyämme aineiston perehdyimme ja analysoimme kerättyä materiaalia. Seuloimme kerättyä aineistoa muun muassa kielen ja vuosiluvun perusteella. Suhtauduimme kerättyyn materiaaliin kriittisesti ja objektiivisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta metodina ja tutkimustekniikkana. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleisimpiä kirjallisuuskatsauksen perustyyppejä, ja sitä luonnehditaan yleiskatsaukseksi. Voidaan luonnehtia, ettei se sisällä tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta tutkittava ilmiö pystytään kuitenkin kuvaamaan laaja-alaisesti. Tässä opinnäytetyössä käytimme narratiivista yleiskatsausta, joka on laajin kirjallisuuskatsauksen muodoista. Tarkoituksena narratiivisessa yleiskatsauksessa on tiivistää aiemmin tehtyjä tutkimuksia, joka sopi aiheeseemme hyvin. Analyysinmuoto oli kuvaileva synteesi. Tutkimustekniikkana tämä auttaa ajantasaistamaan tutkimustietoa, muttei tarjoa varsinaista analyyttistä tulosta, mikä sopi hyvin tutkimuskysymyksiimme. Tämä metodi sopi ja auttoi vastaamaan tutkimuskysymyksiimme.
Tärkein johtopäätös tässä opinnäytetyössä oli, että perehdytys on yhtä tärkeä jokaisen tarkastelussa olleen ryhmän kannalta, palvelua kokonaisuutena tarkastellessa. Tämän opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää sekä työnantajien, ammattilaisten, että kuin esimerkiksi alaa opiskelevien keskuudessa oppimisen ja tiedonsaannin näkökulmasta.
Aineiston keruun toteutimme perehtymällä tieteellisiin lähteisiin aiheesta, ja hyödyntämällä olevassa olevaa kirjallisuutta sekä tutkimuksia aiheesta. Hakukriteeriksi valikoimme sosiaalialan. Kerättyämme aineiston perehdyimme ja analysoimme kerättyä materiaalia. Seuloimme kerättyä aineistoa muun muassa kielen ja vuosiluvun perusteella. Suhtauduimme kerättyyn materiaaliin kriittisesti ja objektiivisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta metodina ja tutkimustekniikkana. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleisimpiä kirjallisuuskatsauksen perustyyppejä, ja sitä luonnehditaan yleiskatsaukseksi. Voidaan luonnehtia, ettei se sisällä tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä, mutta tutkittava ilmiö pystytään kuitenkin kuvaamaan laaja-alaisesti. Tässä opinnäytetyössä käytimme narratiivista yleiskatsausta, joka on laajin kirjallisuuskatsauksen muodoista. Tarkoituksena narratiivisessa yleiskatsauksessa on tiivistää aiemmin tehtyjä tutkimuksia, joka sopi aiheeseemme hyvin. Analyysinmuoto oli kuvaileva synteesi. Tutkimustekniikkana tämä auttaa ajantasaistamaan tutkimustietoa, muttei tarjoa varsinaista analyyttistä tulosta, mikä sopi hyvin tutkimuskysymyksiimme. Tämä metodi sopi ja auttoi vastaamaan tutkimuskysymyksiimme.
Tärkein johtopäätös tässä opinnäytetyössä oli, että perehdytys on yhtä tärkeä jokaisen tarkastelussa olleen ryhmän kannalta, palvelua kokonaisuutena tarkastellessa. Tämän opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää sekä työnantajien, ammattilaisten, että kuin esimerkiksi alaa opiskelevien keskuudessa oppimisen ja tiedonsaannin näkökulmasta.