Laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen vaikuttavuus : "Alkaa vähän tuntuu, että tässä elämässä on jotain toivoa, kun se oli jossain kohtaa heitetty ihan hukkaan."

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta asiakasnäkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että yksikkö voi saatujen tulosten avulla mahdollisesti kehittää toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyön tilaajana toimi Satakunnan hyvinvointialueen Porin katkaisuhoito- ja kuntoutumisyksikkö.

Päihderiippuvuus vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämän eri osa-alueisiin. Se vaikuttaa päihderiippuvaisen lisäksi myös läheisten elämään. Päihderiippuvuutta kuuluu hoitaa samoilla periaatteilla kuin muitakin pitkäaikaissairauksia. Päihdekuntoutuksella tarkoitetaan hoitoa, joka on tarkoitettu henkilölle, jolla on päihderiippuvuus tai päihteiden käytöstä on tullut pakonomaista. Aihetta tarkasteltiin kahden tutkimuskysymyksen avulla ”Miten laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen asiakkaat kokevat kuntoutuksen vaikuttaneen elämän eri osa-alueisiin?” ja ”Mitä kehitettävää päihdekuntoutujien mielestä kuntoutumisyksikön toiminnassa on?”.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua ryhmähaastattelua. Haastattelu toteutettiin syksyllä 2023 ja siihen osallistui kolme kuntoutumisyksikön asiakasta. Haastattelun teemoja olivat hyvinvointi, arjenhallinta, osallisuus, minäkuva ja kehittämisehdotukset. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin yhteydessä muodostui uusi teema, joka oli tulevaisuus.

Tuloksista saatiin selville, että kuntoutus on parantanut kuntoutujien hyvinvointia. Kuntoutuksessa harjoiteltiin arjenhallintataitoja ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Kuntoutujat kokivat, että henkiset voimavarat kasvoivat kuntoutuksen aikana, jolloin osallisuus ja ihmisten seuraan hakeutuminen lisääntyi. Kuntoutujien itsetunto parani ja kuntoutus sai heidät näkemään tulevaisuutensa valoisampana ja toiveikkaana, mikä sai aikaan positiivisen vaikutuksen minäkuvan kehityksessä. Kuntoutujien kehittämisehdotukset liittyivät tiedonkulun ja omahoitajamallin kehittämiseen.

Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna opinnäytetyön tuloksissa esiintyi samankaltaisia piirteitä, mutta kaikkia haastattelun teemoja ei käsitelty tutkimuksissa. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin selvittää, miten kuntoutujien elämän eri osa-alueiden kehitys on jatkunut kuntoutumisyksiköstä kotiutumisen jälkeen. Toisena jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin selvittää, onko yksikkö muuttanut toimintatapojaan opinnäytetyöstä saatujen kehittämisehdotusten perusteella.