Dronen käyttö ympäristöviranomaistehtävissä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikössä

Abstract

Dronejen käyttö viranomaistoiminnassa on lisääntynyt viime vuosina, ja teknologian kehittyessä on todennäköistä, että käyttö jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä dronea hyödynnetään muun muassa ympäristöviranomaistehtävissä, pelastustoiminnassa sekä teollisuudessa. Dronesta voi olla hyötyä rakennustyömailla, maanviljelyssä, tutkimus- ja kehitystyössä ja miksei jopa logistiikassa. Voi olla, että tulevaisuudessa paketin tuo ovellesi auton sijaan miehittämätön ilma-alus, eli drone.

Tämän opinnäytetyön tilaajalla, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vesistöyksiköllä on usea laadukas drone, mutta niiden käyttö on toistaiseksi ollut vähänlaista. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin dronen käytön nykytila niin vesistöyksikössä kuin muissakin ELY-keskuksissa. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kuitenkin selvittää, kuinka dronea voisi käyttää vesistöyksikön tehtävissä nykyistä laajemmin. Yksikön tehtävät nivoutuvat vesistöjen käytön valvonnan, hoitamisen sekä vesistöjen käytön edistämisen ympärille. Tehtävät jaettiin tähän opinnäytetyöhön neljään eri osa-alueeseen: 1. Vesienhoito- ja seuranta, 2. Vesilain valvonta ja ojitus, 3. Vesistökunnostukset sekä 4. Tulvariski, säännöstely, velvoite ja hydrologinen seuranta.

Tuloksista on nähtävissä, että dronea on mahdollista hyödyntää yllättävissäkin kohteissa. Dronella voidaan ottaa vesinäytteitä, tai tehdä yksinkertaisia vedenlaadun mittauksia. Sillä voidaan tehostaa vesilain valvontaa muun muassa ruoppauskasan tilavuuden arvioinnin avulla, tai miksei dronella voisi arvioida myös vesialueen täytön laajuutta. Yhtä lailla drone tuo tehokkuutta ojitusvalvontaan, sekä se helpottaa kunnostusalueiden suunnittelua ja seurantaa. Dronella voidaan saada selville myös alueen korkeustietoja muutamien senttimetrien tarkkuudella, kunhan lento suoritetaan vähäpuustoisella alueella sekä käytössä on RKT-ominaisuudella varustettu drone. Dronea voi myös käyttää kasvillisuusseurantaan, jossa on tarkoituksena seurata ainoastaan korkeimman kasvillisuuden muutosta. PIV-tekniikkaa hyödyntämällä dronea on mahdollista käyttää myös virtaaman määrittämiseen.

Kuten tulokset osoittavat, dronen käytössä miltei vain mielikuvitus on rajana. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa lainsäädäntö, sekä mahdollisesti muut käytännön haasteet. Dronen lennättäminen on varsin helppoa, ja varmasti jokaisen opittavissa. Haasteita voi kuitenkin tuoda laitteen teknisemmän käytön opettelu, sillä niin sanottuja valmiita opetuskursseja ei tässä opinnäytetyössä mainittujen menetelmien käyttöön ole, vaan opettelu vaatii itsenäistä opiskelua eri lähteistä sekä käytännön kokeiluja. Haasteista huolimatta, drone on todennäköisesti tullut jäädäkseen viranomaistyöhön.