Kätilöiden näkemyksiä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta kätilötyössä
Heinäjärvi, Ines; Hirsiaho, Netta (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275244
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on ohjattua ja jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään turvaamaan kaikille mahdollisuudet tasa-arvoiseen elämään ja hyvinvointiin. Yhdistyneiden kansakuntien Kestävän kehityksen globaalissa toimintaohjelmassa Agenda 2030 pyritään ohjaamaan yhteiskunnallisen muutoksen avulla kansojen toimintaa ekologisesti sekä taloudellisesti kestävämmäksi huomioiden samalla sosiaalisen sekä kulttuurillisen tasa-arvon sekä kehityksen. Tavoitteita voidaan edistää hoitotyössä myös näillä kaikilla eri osa-alueilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä kätilöillä on kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta kätilötyössä. Tavoitteena oli, että kätilöiden tietoisuus lisääntyy kestävästä kehityksestä ja kätilöt voivat kehittää ammatillista osaamistaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella. Tutkimusaineisto koostui kuuden kätilön vastauksista.
Tutkimustulokset osoittavat, että kestävän kehityksen periaatteet näkyvät kätilötyössä ympäristövastuullisuutena, harkinnanvaraisuutena kivunhoitotyössä, taloudellisena kestävyytenä, tasa-arvoisena ja yksilöllisenä hoitona sekä ympäristövastuullisena ajatteluna hoidon ohjauksessa.
Johtopäätökset esitettiin kätilöiden näkemyksiin pohjaten. Johtopäätöksinä voidaan esittää, että kätilöt kokivat kestävän kehityksen näkyvän kätilötyössä eri tavoin ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti sekä sosiaalisesti. Ekologinen kestävyys näkyy ympäristövastuullisuutena, kierrätyksenä sekä tarvikkeiden huolellisena ja harkittuna käyttönä. Taloudellinen kestävyys näkyy aseptisena toimintana, harkinnanvaraisuutena vastaanotto- ja soittoaikoja varatessa sekä teknologian hyödyntämisenä asiakkaan ja poliklinikan välisessä viestityksessä. Kulttuurillinen ja sosiaalinen kestävyys näkyvät tasa-arvoisena ja yksilöllisenä hoitona. Ympäristövastuullisella hoidon ohjauksella edistetään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Ekologista kestävyyttä voidaan edistää järjestämällä koulutuksia kierrätyksen tehostamiseen sekä ohjaamalla kätilöitä tavaroiden harkittuun ja huolelliseen käyttöön. Taloudellista kestävyyttä voidaan edistää oman toiminnan suunnittelulla, joka edistää samalla aseptista toimintaa sekä vähentää turhan jätteen syntyä. Kätilöitä voidaan kannustaa hyödyntämään teknologiaa poliklinikan ja asiakkaan välisessä viestityksessä sekä toimimaan harkinnanvaraisesti. Kulttuurillista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää huomioimalla kulttuurilliset erot ja kohtaamalla asi-akkaat yhdenvertaisesti. Sustainable development is a guided and continuous effort to ensure that everyone can live and prosper equally. The United Nations Global Agenda 2030 for Sustainable Development aims to use social change to guide the actions of peoples towards greater ecological and economic sustainability, while respecting social and cultural equity and development. These goals can also be promoted in nursing in all these different areas. The purpose of the research was to find out what kind of views midwives have on the implementation of sustainable development principles in midwifery. The goal was to increase midwives' awareness of sustainable development and to enable them to develop their professional competence in the field of sustainable development. The study was conducted as qualitative research, and the data was collected through an online questionnaire. The data consisted of responses from six midwives.
The results show that the principles of sustainable development are reflected in midwifery as environmental responsibility, discretion in pain management, economic sustainability, equal and individualised care, and environmentally responsible thinking in care management.
Conclusions were presented based on the views of midwives. The conclusions are that mid-wives perceived sustainability in midwifery work in different ways: ecologically, economically, culturally, and socially. Ecological sustainability is reflected in environmental responsibility, recycling and the careful and considered use of supplies. Economic sustainability is reflected in aseptic practices, discretion in booking appointments and appointments, and the use of technology in communication between the client and the clinic. Cultural and social sustainability is reflected in equal and personalized care. Environmentally responsible stewardship contributes to the principles of sustainable development. Ecological sustainability can be promoted through training in recycling and by guiding midwives in the prudent and careful use of goods. Economic sustainability can be promoted by planning one's own activities, while promoting aseptic practices and reducing unnecessary waste. Midwives can be encouraged to use technology to communicate between the clinic and the client and to exercise discretion. Cultural and social sustainability can be promoted by respecting cultural differences and treating clients equally.
Tutkimustulokset osoittavat, että kestävän kehityksen periaatteet näkyvät kätilötyössä ympäristövastuullisuutena, harkinnanvaraisuutena kivunhoitotyössä, taloudellisena kestävyytenä, tasa-arvoisena ja yksilöllisenä hoitona sekä ympäristövastuullisena ajatteluna hoidon ohjauksessa.
Johtopäätökset esitettiin kätilöiden näkemyksiin pohjaten. Johtopäätöksinä voidaan esittää, että kätilöt kokivat kestävän kehityksen näkyvän kätilötyössä eri tavoin ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti sekä sosiaalisesti. Ekologinen kestävyys näkyy ympäristövastuullisuutena, kierrätyksenä sekä tarvikkeiden huolellisena ja harkittuna käyttönä. Taloudellinen kestävyys näkyy aseptisena toimintana, harkinnanvaraisuutena vastaanotto- ja soittoaikoja varatessa sekä teknologian hyödyntämisenä asiakkaan ja poliklinikan välisessä viestityksessä. Kulttuurillinen ja sosiaalinen kestävyys näkyvät tasa-arvoisena ja yksilöllisenä hoitona. Ympäristövastuullisella hoidon ohjauksella edistetään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Ekologista kestävyyttä voidaan edistää järjestämällä koulutuksia kierrätyksen tehostamiseen sekä ohjaamalla kätilöitä tavaroiden harkittuun ja huolelliseen käyttöön. Taloudellista kestävyyttä voidaan edistää oman toiminnan suunnittelulla, joka edistää samalla aseptista toimintaa sekä vähentää turhan jätteen syntyä. Kätilöitä voidaan kannustaa hyödyntämään teknologiaa poliklinikan ja asiakkaan välisessä viestityksessä sekä toimimaan harkinnanvaraisesti. Kulttuurillista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää huomioimalla kulttuurilliset erot ja kohtaamalla asi-akkaat yhdenvertaisesti.
The results show that the principles of sustainable development are reflected in midwifery as environmental responsibility, discretion in pain management, economic sustainability, equal and individualised care, and environmentally responsible thinking in care management.
Conclusions were presented based on the views of midwives. The conclusions are that mid-wives perceived sustainability in midwifery work in different ways: ecologically, economically, culturally, and socially. Ecological sustainability is reflected in environmental responsibility, recycling and the careful and considered use of supplies. Economic sustainability is reflected in aseptic practices, discretion in booking appointments and appointments, and the use of technology in communication between the client and the clinic. Cultural and social sustainability is reflected in equal and personalized care. Environmentally responsible stewardship contributes to the principles of sustainable development. Ecological sustainability can be promoted through training in recycling and by guiding midwives in the prudent and careful use of goods. Economic sustainability can be promoted by planning one's own activities, while promoting aseptic practices and reducing unnecessary waste. Midwives can be encouraged to use technology to communicate between the clinic and the client and to exercise discretion. Cultural and social sustainability can be promoted by respecting cultural differences and treating clients equally.