How does work management recover from work? Case study, Company X

Abstract

Välbefinnandet hos en förman kan påverka hela organisationens arbetsvälbefinnande. Välbefinnandet är viktigt för oss alla och har en inverkan på den mentala och psykiska hälsan. Då fokus inom en organisation sätts på välbefinnandet, skapar det en mera positiv arbetsmiljö som leder till bättre arbetsförmåga, ökad effektivitet och moral samt bättre engagemang för de anställda. Återhämtningen har en stor betydelse då välbefinnandet diskuteras och kan inte betonas nog, och har även en central roll i denna studie.

Syftet med denna studie är att undersöka hur arbetsledningen för företag X återhämtar sig från arbetet. Det finns ingen specifik strategi inom företaget idag som endast stöder arbetsledningen i deras arbete. Den nuvarande strategin stöder samtliga arbetare inom företaget och det har heller aldrig gjorts en studie som baserar sig endast på välbefinnandet hos arbetsledningen och deras återhämtning.

En kvantitativ undersökningsmetod användes i studien och ett frågeformulär skickades ut till samtliga deltagare i undersökningen. Det fanns 16 frågor att besvara varav två av frågorna var öppna frågor. Den teoretiska litteraturen som användes som grund var välbefinnande modellen av Marja-Liisa Manka samt Robert Karasek´s krav-kontrollmodell för arbetsrelaterad stress.

Resultatet av studien visar att arbetsledningen till en viss del behöver mera tid för återhämtning och mera insatser till resurs- samt bättre arbetsplanering behövs.

The well-being of managers has an impact on the whole organization’s work well-being. Wellbeing is essential for all of us as it impacts our mental and physical health. Focusing on well-being within an organization creates a more positive workplace that leads to a better-performing workforce, increased productivity, and better employee morale and engagement. Recovery plays a central role when talking about well-being and cannot be emphasized enough and has a central role in this study.

This thesis aims to study the recovery from work concerning work management for Company X. Today there is no specific strategy within the organization that supports only work management in their work. The current strategy covers all employees working for company X and there has never been a study that is specific about wellbeing and recovery for work management.

A quantitative research method was used in the form of a questionnaire that was sent to all participants. There were 16 questions with two open questions to be answered. Theoretical models used in the study were the well-being model by Marja-Liisa Manka and Robert Karasek´s demand-control model of job stress.

The result of this study shows that work management needs to some extent more time to recover more resources and better planning of work.

Esihenkilön hyvinvointi voi vaikuttaa koko organisaation työhyvinvointiin. Hyvinvoinnilla on suuri merkitys meille jokaiselle ja vaikuttaa meidän henkiseen, että psyykkiseen terveyteen. Jos organisaation sisällä keskitytään hyvinvointiin, luodaan posetiivisempi työympäristö, joka johtaa parempaan työkykyyn, lisää työtehokuutta sekä edistää henkilöstön sitoutumista. Palautuminen on keskeisessä roolissa kuin keskustellaan hyvinvoinnista ja on myös merkittävä osa tätä opinnäytetyötä.

Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa, miten työnjohto yrityksessä X palautuu työstään. Yrityksessä ei ole nykyhetkellä tiettyä strategiaa, joka tukee ainoastaan työnjohtoa heidän työssään. Nykyinen työhyvinvointi strategia koskee koko henkilöstöä ja aikaisempaa tutkimusta ei löydy, joka kartoittaa ainoastaan työnjohdon hyvinvointia ja heidän palautumistansa.

Tutkimusmenetelmä, jota käytettiin kyseisessä opinnäytetyössä, oli kvantitatiivinen menettelytapa. Työnjohdolle lähetettiin kyselylomake, jonka avulla työnjohto vastasivat 16 kysymyksen, näistä 2 kysymystä oli avoimia kysymyksiä.

Opinnäytetyön teoreettisina malleina käytettiin Marja-Liisa Mankan työhyvinvointimallia sekä Robert Karasekin vaatimus-hallinta malli, liittyen työstressiin. Tutkimuksen tulos näyttää, että työnjohto jossain määrin tarvitsevat enemmän aikaa palautumiselle ja lisää panoksia tarvitaan resurssi- että työsuunnitteluun.