Automaatiosuunnittelu tekoälyn avulla
Vainio, Lumi (2024)
Vainio, Lumi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055766
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään tekoälyn hyötyjä ja mahdollisuuksia automaatiosuunnittelussa. Opinnäytetyössä tutkittiin, voiko tekoälyä käyttää tukena ja tehostajana esimerkiksi testauksessa ja ST-muotoisen koodin generoimisessa. Työssä vertailtiin kahta tämän hetken suosituinta tekoälyalustaa, eli OpenAI ChatGPT:tä ja Microsoft Bing Copilotia. Suunnitteluohjelmistoksi valittiin Beckhoffin TwinCAT.
Tekoälyä haastettiin muutaman tyypillisen automaatioprosessin kanssa. Tekoälyä ja suunnitteluohjelmaa testattiin koodeilla, jotka simuloivat eräitä automaatioprosesseja hyvin yksinkertaistettuina. Tutkimuksissa edettiin pienistä koodimuutoksista ja -korjauksista isompien osioiden ja koodikokonaisuuksien generoimiseen. Tekoäly suoriutui pienemmistä muutoksista ja valmiin koodin korjaamisesta loistavasti, mutta isompien kokonaisuuksien tuottaminen tai koodin alusta asti kehittäminen onnistui vain osittain. Vertailussa olleet tekoälyalustat suoriutuvat testeistä melko yhteneväisesti.
Testien perusteella tultiin tulokseen, että tekoäly on vielä hyvin rajallisesti hyödynnettävissä. Sen käyttö on aikaa vievää ja oikean vastauksen saaminen epäluotettavaa ja työlästä. Suoraan koodiin ja ohjelmointiin keskitetyt tekoälyalustat ovat monet maksullisia ja vielä testivaiheessa, mutta niistä voisi saada suunnitteluun enemmän apua. Niitä voisi kuitenkin hyödyntää jatkotutkimuksissa ja testata näin isompiakin datakokonaisuuksia.
Tekoälyä haastettiin muutaman tyypillisen automaatioprosessin kanssa. Tekoälyä ja suunnitteluohjelmaa testattiin koodeilla, jotka simuloivat eräitä automaatioprosesseja hyvin yksinkertaistettuina. Tutkimuksissa edettiin pienistä koodimuutoksista ja -korjauksista isompien osioiden ja koodikokonaisuuksien generoimiseen. Tekoäly suoriutui pienemmistä muutoksista ja valmiin koodin korjaamisesta loistavasti, mutta isompien kokonaisuuksien tuottaminen tai koodin alusta asti kehittäminen onnistui vain osittain. Vertailussa olleet tekoälyalustat suoriutuvat testeistä melko yhteneväisesti.
Testien perusteella tultiin tulokseen, että tekoäly on vielä hyvin rajallisesti hyödynnettävissä. Sen käyttö on aikaa vievää ja oikean vastauksen saaminen epäluotettavaa ja työlästä. Suoraan koodiin ja ohjelmointiin keskitetyt tekoälyalustat ovat monet maksullisia ja vielä testivaiheessa, mutta niistä voisi saada suunnitteluun enemmän apua. Niitä voisi kuitenkin hyödyntää jatkotutkimuksissa ja testata näin isompiakin datakokonaisuuksia.