Palvelumuotoilu suurtapahtuman kehitystyössä : elämyksellisyyden lisääminen Ilosaarirock-festivaalilla
Vartiainen, Pihla (2024)
Vartiainen, Pihla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055800
Tiivistelmä
Palvelumuotoilua hyödynnetään tapahtuma-alalla varsin vähän, vaikka tapahtumia järjestetään asiakkaita varten. Elämys otetaan itsestään selvyytenä, eikä kokemusta varsinaisesti osata suunnitella tai elämystä myydä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Joensuun Popmuusikot ry:n vuodesta 1971 järjestämää Ilosaarirock Festivaalia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää ne käytännön toiminnot ja ratkaisut elämyksellisyyden toteuttamiseen, joita ulkoiset asiakkaat ovat kiinnostuneita käyttämään ja sisäiset asiakkaat ovat sitoutuneita toteuttamaan.
Opinnäytetyön muoto oli tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Tutkimuksen tietoperusta luotiin tutustumalla tapahtuma-alan tutkimuksiin, asiakkaan kokemaan arvoon ja elämykseen kokemuksena sekä liiketoimintana. Palvelumuotoiluprosessi keskittyi tuplatimanttimallin kehitä-vaiheeseen, jossa kehitettiin ratkaisuja elämyksellisyyden toteuttamiseen festivaalilla. Asiakasymmärrystä kerättiin dokumenttianalyysin ja puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kerättyä tietoa hyödynnettiin työpajatyöskentelyssä, josta nousseiden ideoiden vetovoimaisuutta varmistettiin asiakaskyselyllä kesän 2024 festivaalille jo lipun ostaneilta asiakkailta. Kehittämistyö toteutettiin vuoden 2024 tammi-helmikuussa.
Työn tuloksena syntyi prototypoitavia palveluita, sekä elämyksen kokemiseen ja sen suunnittelemiseen viisi asiakasprofiilia: Rento viihtyjä, Sosiaalinen heittäytyjä, Tutkimusmatkailija, Sydämellinen huolehtija sekä Edustava näyttäytyjä. Kyselyyn vastanneiden tärkeimmät arvoelementit annetuista vaihtoehdoista ovat hauskanpito, laatu ja tarjoaa vaihtoehtoja. Annetuista vaihtoehdoista alueen tarjonnassa mielenkiintoisin on rentoutumiskeidas, ilmaisista aktiviteeteista kuvauspisteet ja lisämaksullisista festarikirppis/tuotemyyntikojut.
Kehittämisehdotukset organisaatiolle ovat strategia, synergia sekä kohdentaminen. Elämyksellisyyden kehittäminen osaksi strategiaa mahdollistaa suunnitelmallisuuden. Synergia viereisten toimijoiden kanssa madaltaa tuotantokustannuksia ja luo yhteistyötä. Kehityksen kohdentaminen pienten ryhmien toiveisiin kasvattaa tyytyväisyyttä, sitoutuneisuutta sekä kokonaisvetovoimaa.
Opinnäytetyön muoto oli tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin palvelumuotoilun keinoin. Tutkimuksen tietoperusta luotiin tutustumalla tapahtuma-alan tutkimuksiin, asiakkaan kokemaan arvoon ja elämykseen kokemuksena sekä liiketoimintana. Palvelumuotoiluprosessi keskittyi tuplatimanttimallin kehitä-vaiheeseen, jossa kehitettiin ratkaisuja elämyksellisyyden toteuttamiseen festivaalilla. Asiakasymmärrystä kerättiin dokumenttianalyysin ja puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kerättyä tietoa hyödynnettiin työpajatyöskentelyssä, josta nousseiden ideoiden vetovoimaisuutta varmistettiin asiakaskyselyllä kesän 2024 festivaalille jo lipun ostaneilta asiakkailta. Kehittämistyö toteutettiin vuoden 2024 tammi-helmikuussa.
Työn tuloksena syntyi prototypoitavia palveluita, sekä elämyksen kokemiseen ja sen suunnittelemiseen viisi asiakasprofiilia: Rento viihtyjä, Sosiaalinen heittäytyjä, Tutkimusmatkailija, Sydämellinen huolehtija sekä Edustava näyttäytyjä. Kyselyyn vastanneiden tärkeimmät arvoelementit annetuista vaihtoehdoista ovat hauskanpito, laatu ja tarjoaa vaihtoehtoja. Annetuista vaihtoehdoista alueen tarjonnassa mielenkiintoisin on rentoutumiskeidas, ilmaisista aktiviteeteista kuvauspisteet ja lisämaksullisista festarikirppis/tuotemyyntikojut.
Kehittämisehdotukset organisaatiolle ovat strategia, synergia sekä kohdentaminen. Elämyksellisyyden kehittäminen osaksi strategiaa mahdollistaa suunnitelmallisuuden. Synergia viereisten toimijoiden kanssa madaltaa tuotantokustannuksia ja luo yhteistyötä. Kehityksen kohdentaminen pienten ryhmien toiveisiin kasvattaa tyytyväisyyttä, sitoutuneisuutta sekä kokonaisvetovoimaa.
