Lähteet ja uskottavuuden hierarkia hoitajien työtaistelun uutisoinnissa
Jäntti-Tuominen, Nelli (2024)
Jäntti-Tuominen, Nelli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055847
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, keitä mediassa kuultiin ja keille annettiin asiantuntijatilaa hoitajien työtaistelussa 2022. Tarkasteltavana aineistona ovat Iltalehden hoitajia ja laajemmin terveydenhuoltoalaa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta käsittelevät uutiset ja toimituksen analyysit tammi-marraskuussa 2022. Työn tavoitteena on tuottaa lisää tietoa journalismin asiantuntijuuskonventioista ja siinä tarkastellaan, kuinka lähteiden ja asiantuntijoiden käyttö heijastelee journalismin vallitsevia ideologioita ja käytäntöjä.
Työssä selvitetään, minkälaisia vallan ryhmittymiä haastateltavat, asiantuntijat ja muut lähteet edustavat. Lähteiden ja asiantuntijoiden käyttöä tarkastellaan erityisesti Beckerin journalismin uskottavuuden hierarkian teoriaan peilaten, jonka mukaan journalistit kääntyvät ensisijaisesti tärkeimpien poliittisten vallankäyttäjien sekä riippumattomaksi miellettyjen asiantuntijoiden puoleen.
Työn keskeisimmät päätelmät ovat, että hoitajien vuoden 2022 työtaistelun lähteet ja asiantuntijat noudattavat pitkälti perinteistä uskottavuuden hierarkiaa, erityisesti auktoritatiivisten lähteiden osalta. Poliitikot ja julkiset viranomaiset saavat lähteinä ja asiantuntijoina hegemonisen aseman ja perinteisiä, riippumattomaksi miellettyjä asiantuntijoita käytetään lähteinä auktoritatiivisia lähteitä vähemmän. Itse hoitajat jäävät uskottavuuden hierarkian ulkopuolelle ja heitä haastatellaan usein kokemusasiantuntijoina, naistapaisesti henkilökohtaisiin ratkaisuihin keskittyen. Talouden ja politiikan näkökulmat saavat aineistossa keskeisen aseman ja kriisi kehystetään usein taloudelliseksi ja hallituspoliittiseksi kysymykseksi.
Journalismin asiantuntijoita ja lähteitä on syytä pohtia jatkuvasti kriittisellä tarkkuudella etenkin nykyisessä maailmantilanteessa, jossa journalismin käytänteet näyttävät kiinnittyvän yhä vahvemmin nopeuteen samalla, kun asiantuntijoiden perinteisiä instituutioita haastetaan. Työssä esitetään lopuksi punnittuja pohdintoja asiantuntijoiden käyttöön ja sukupuolten representaatioon liittyen käytännön journalistisessa työssä. This master’s thesis examines who was heard and who was given expert status in the media during the nurses' labor disputes in 2022, based on news and editorial analysis of Iltalehti from January to November 2022 covering nurses and the health care sector from a broader social and political perspective. The work aims to provide further insights into the conventions of expertise in journalism and examines how the use of experts and other sources reflects the dominant ideologies and practices in journalism.
The paper explores the types of power groups represented by interviewees, experts, and other sources. The use of sources and experts in the data is examined in the light of Becker's theory of the hierarchy of credibility in journalism, according to which journalists turn primarily to the main political power holders and to experts perceived as independent.
The main conclusions are that the sources and experts for the 2022 nurses' strike largely follow the traditional hierarchy of credibility, especially for authoritative sources. Politicians, government officials and other public authorities acquire a hegemonic position as sources, and experts perceived as independent, are used as sources to a lesser extent than authoritative sources. The nurses themselves remain outside the hierarchy of credibility and are often interviewed as experts by experience, focusing on personal solutions in a feminine-oriented approach. Economic and political perspectives take center stage in the news coverage and the crisis is often framed as an economic and government policy issue.
The experts and sources in journalism need to be constantly and critically examined, especially in the current global context, where journalistic practices seem to be increasingly fixated on speed, while the traditional institutions of expertise are being challenged. The paper concludes with some measured reflections on the use of experts and the representation of gender in journalistic practices.
Työssä selvitetään, minkälaisia vallan ryhmittymiä haastateltavat, asiantuntijat ja muut lähteet edustavat. Lähteiden ja asiantuntijoiden käyttöä tarkastellaan erityisesti Beckerin journalismin uskottavuuden hierarkian teoriaan peilaten, jonka mukaan journalistit kääntyvät ensisijaisesti tärkeimpien poliittisten vallankäyttäjien sekä riippumattomaksi miellettyjen asiantuntijoiden puoleen.
Työn keskeisimmät päätelmät ovat, että hoitajien vuoden 2022 työtaistelun lähteet ja asiantuntijat noudattavat pitkälti perinteistä uskottavuuden hierarkiaa, erityisesti auktoritatiivisten lähteiden osalta. Poliitikot ja julkiset viranomaiset saavat lähteinä ja asiantuntijoina hegemonisen aseman ja perinteisiä, riippumattomaksi miellettyjä asiantuntijoita käytetään lähteinä auktoritatiivisia lähteitä vähemmän. Itse hoitajat jäävät uskottavuuden hierarkian ulkopuolelle ja heitä haastatellaan usein kokemusasiantuntijoina, naistapaisesti henkilökohtaisiin ratkaisuihin keskittyen. Talouden ja politiikan näkökulmat saavat aineistossa keskeisen aseman ja kriisi kehystetään usein taloudelliseksi ja hallituspoliittiseksi kysymykseksi.
Journalismin asiantuntijoita ja lähteitä on syytä pohtia jatkuvasti kriittisellä tarkkuudella etenkin nykyisessä maailmantilanteessa, jossa journalismin käytänteet näyttävät kiinnittyvän yhä vahvemmin nopeuteen samalla, kun asiantuntijoiden perinteisiä instituutioita haastetaan. Työssä esitetään lopuksi punnittuja pohdintoja asiantuntijoiden käyttöön ja sukupuolten representaatioon liittyen käytännön journalistisessa työssä.
The paper explores the types of power groups represented by interviewees, experts, and other sources. The use of sources and experts in the data is examined in the light of Becker's theory of the hierarchy of credibility in journalism, according to which journalists turn primarily to the main political power holders and to experts perceived as independent.
The main conclusions are that the sources and experts for the 2022 nurses' strike largely follow the traditional hierarchy of credibility, especially for authoritative sources. Politicians, government officials and other public authorities acquire a hegemonic position as sources, and experts perceived as independent, are used as sources to a lesser extent than authoritative sources. The nurses themselves remain outside the hierarchy of credibility and are often interviewed as experts by experience, focusing on personal solutions in a feminine-oriented approach. Economic and political perspectives take center stage in the news coverage and the crisis is often framed as an economic and government policy issue.
The experts and sources in journalism need to be constantly and critically examined, especially in the current global context, where journalistic practices seem to be increasingly fixated on speed, while the traditional institutions of expertise are being challenged. The paper concludes with some measured reflections on the use of experts and the representation of gender in journalistic practices.