"Friska människor kan ju göra dumma köp också" : Delaktighet i egen ekonomi för personer med intellektuell funktionsnedsättning

Abstract

Syftet med detta arbete var att undersöka möjligheten att påverka sin egen ekonomi som person med lindrig intellektuell funktionsnedsättning. Uppdragsgivaren för detta arbete var föreningen Steg för steg rf. Mina frågeställningar var följande: Hur beaktas personer med lindrig intellektuell funktionsnedsättning gällande hantering av deras ekonomi? Hur kan man som person med lindrig intellektuell funktionsnedsättning bli mera involverad och delaktig i sin ekonomi? Metoden som användes var kvalitativ halvstrukturerad individuell intervju och intervjun analyserades med hjälp av innehållsanalysens fem steg. I intervjun deltog fem (5) personer med lindrig intellektuell funktionsnedsättning. Teorierna som låg som grund för detta arbete handlade om delaktighet av Molin och självbestämmanderätt utgående från Finlands handikappolitiska program (VAMPO 2010 2015), från både individens och samhällets synvinkel. Resultatet visade att respondenterna var väldigt självständiga och upplevde delaktighet och självbestämmande på nästan alla delområden i livet. Endast intressebevakningen och inkomstgränserna var ett hinder för komplett självständighet. Vissa av respondenterna hade fått allt mindre stöd av omgivningen och därmed blivit alltmer självständiga. Respondenterna var engagerade att ta itu med eventuella utmaningar som de upplevde i vardagen. De uppgav sig få hjälp och stöd från olika professionella samt vänner och anhöriga. Respondenterna var eniga om att det var bäst när man själv fick fatta beslut som gällde det egna livet.

The aim of this thesis was to research how people with mild intellectual disabilities are able to influence their economy. This thesis was commissioned by the association Steg för steg rf. My research questions were: How are people with mild intellectual disabilities taken into consideration regarding questions around their own economy? How can a person with mild intellectual disabilities experience higher participation in regards to their own economy? The used method was a qualitative half structured individual interview and it was analysed with a content analysis. Five (5) people with mild intellectual disabilities took part in the interviews. Thesis is primarily based on theory about participation by Molin and self determination by the Finnish political program of disabilitis (VAMPO 2010 2015), from both the individual and social perspective. The result showed that every respondent was very independent and felt participation among society. Only the trusteeship service and income limitations stood in the way of complete independence. Some of the respondents had gotten less and less support and therefore became more independent. The respondents were engaged to deal with any challenges they experienced in everyday life. The respondents stated that they got help and support from different professionals and relatives as well as friends. They all felt the most gratification when they got to take part in making decisions regarding their own lives.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kuinka paljon osallisuutta henkilöt joilla on lievä älyllinen kehitysvamma kokevat omassa rahataloudessansa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Steg för steg rf. järjestö. Kysymystenasetteluni olivat seuraavat: Millä tavalla henkilöt joilla on lievä älyllinen kehitysvamma otetaan huomioon heidän rahataloutensa käsittelyssä? Kuinka henkilö jolla on lievä älyllinen kehitysvamma voi lisätä osallisuuttansa rahataloutensa käsittelyssä? Opinnäytetyössä käytetty menetelmä oli kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelu johon sovellettiin sisällönanalyysia. Teoriapohja käsitteli Molinin teoriaa osallisuudesta sekä itsemääräämisoikeutta suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO 2010 2015) näkökannalta, niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Tulos osoitti että haastatellut olivat todella itsenäisiä ja kokivat itsemääräämisoikeuden toteutuvan sekä tunsivat itsensä osallisiksi. Ainoastaan edunvalvonta sekä tulorajat olivat täydellisen itsenäisyyden esteenä. Jotkut haastatelluista olivat saaneet yhä vähemmän tukea ympäristöltänsä ja tämän seurauksena itsenäistyneet yhä enemmän. Haastatellut olivat kiinnostuneita kohtaamaan mahdolliset haasteet joita he kokivat arjessa. Haastatellut kertoivat saavansa apua ja tukea eri ammattiryhmiltä sekä ystäviltä ja omaisilta. Haastatellut kokivat yksimielisesti mielekkäimmäksi sen, kun he itse saivat tehdä päätökset omaa elämää koskevissa kysymyksissä.