Kriisissä olevan potilaan ja läheisten ammatillinen kohtaaminen akuuttihoidossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka sairaanhoitajan ammatillinen kohtaaminen toteutui kriisissä olevan lapsen, aikuisen ja heidän läheistensä kanssa akuuttihoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa, jota työn toimeksiantaja voi hyödyntää opetuskäytössä. Opinnäytetyötä ohjasi tutkimuskysymys: Miten ammatillinen kohtaaminen toteutuu akuuttihoitotyössä kriisissä olevan potilaan ja läheisten kanssa?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui 15 tutkimusta, joista kolme oli englanninkielisiä, yksi saksankielinen ja loput 11 olivat suomenkielisiä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tulosten perusteella tutkimuksista nostettiin esille neljä pääluokkaa: vuorovaikutus, läheisten huomiointi, tiedonanto ja ammatillisen kohtaamisen vaikuttavuus.

Tulosten mukaan ammatillisessa kohtaamisessa kriisissä olevan potilaan ja läheisten kanssa korostuivat ammatilliset vuorovaikutustaidot, jotta dialoginen kohtaaminen onnistuu. Empatia potilasta kohtaan tarkoittaa kykyä ymmärtää potilaan sen hetkistä tilannetta ja tunteita. Koettu empatia lisää luottamuksen tunnetta asiakkaalle terveydenhoitohenkilökuntaa kohtaan. Potilaan empaattinen, arvostava ja kunnioittava kohtaaminen ovat ammatillisen kohtaamisen perusta. Onnistuessaan ammatillinen kohtaaminen lisää hoitomyönteisyyttä, hoitoon osallisuutta sekä luottamusta omaa hoitoaan kohtaan. Potilaat ja läheiset kokivat, että kohtaamisissa ei aina saanut riittävästi tietoa eikä läheisiä huomioitu tarpeeksi.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että onnistunut ammatillinen kohtaaminen lisää hoitomyönteisyyttä, hoitoon osallisuutta ja parantaa hoitotuloksia. Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten ammatillisen kohtaamisen onnistuminen vaikuttaa terveydenhuollon resurssien käyttöön, väheneekö vai lisääntyykö kontaktit sekä sitä, miten se vaikuttaa terveydenhoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen.

The purpose of the thesis was to investigate how professional encounter was conducted in acute care between the nurse and a child, adult and their loved ones in crisis. The objective of the thesis was to produce current and reliable information, that the commissioner of the thesis could use for educational purposes. The thesis was guided by the research question: How is professional encounter conducted in acute care with patients in crisis and their loved ones?

The method used in the thesis was a descriptive literature review. Fifteen studies were selected for inclusion in the research of which three were written in English, one in German and the remaining eleven in Finnish. The material was analysed using the method of inductive content analysis. Based on the results in the studies four main categories were highlighted: interaction, consideration of loved ones, information sharing and influence of the professional encounter.

Based on the results interaction skills were emphasized in a successful professional encounter with patients and their loved ones in crisis. Empathy towards the patient i.e. the ability to understand the patient’s current situation and feelings creates a feeling of trust for the patient towards healthcare personnel. Empathetic, valuing, and respectful encounter with the patients and their loved ones is the basis of professional encounter. Successful professional encounter increases compliance with treatment, participation in treatment as well trust towards the patient’s own care. Patients and their loved ones often experience that they do not receive enough information and the loved ones are not considered enough.

The conclusion of this study is that professional encounter increases compliance with treatment, participation in treatment and treatment results. A subject for further study could be how the success of professional encounter affects the use of healthcare resources, are the contacts increased or decreased, as well what is the impact on the healthcare personnel’s well-being at work.