Uudistaako poliittisesti ohjattu rahoitus alueellista toimintamallia. Case työkykykoordinaattoreiden lisääminen TE- toimistoihin.

Abstract

Työkyvystä on paljon tutkimusaineistoa, sekä tutkimuksiin perustuvia toimintamalleja. Työkyky on yksilöllinen ja kokonaisvaltainen ihmisen kyky tehdä työtä ja myös kokea onnistumisia työssään. Työkykyyn perustana ovat ihmisen terveys, psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset rajoitteet. Yhdessä ne muodostavat työkyvyn. Osatyökykyisyys tarkoittaa ihmisen työkykyä eli terveydellistä rajoitetta, joka pitää ottaa huomioon työllistymisen näkökulmasta. Osatyökykyisiä motivoituneita työnhakijoita Suomessa on 65 000, ja siksi myös ministeriöiden tavoitteena on tukea osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia.

Osatyökykyiset nähtiin Sanna Marinin hallituksen aikaisen Työkykyohjelman keskiössä. Marinin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellytti, että myös osatyökykyisiä työnhakijoita työllistetään ja osallistetaan rakentamaan yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työky-kyä tukevia palveluita tuettiin Sanna Marinin hallituskauden Työkykyohjelman kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi rahoituk-sen, jolla palkattiin vuosille 2020–2022, 20 Työkykykoordinaattoria 15 eri TE-toimistoihin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten hyvin Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää Työkykyohjelman aikaista rahoitusta, käytettiin TE- toimistoissa ja millaisia jatkosuosituksia Työ- ja elinkeinoministeriölle suositellaan, koskien työkykyä tukevien rahoitus-ten kohdistamista TE- toimistoissa. Työkykykoordinaattoreita oli palkattu TE- toimistoihin myös kahden edellisen hallituskauden aikana, joten opinnäytetyössä tarkastellaan myös, onko Työ- ja elinkeinoministeriöstä tulleet rahoitukset, koskien Työkykykoordi-naattoreiden lisäämistä TE- toimistoihin vuosina 2011–2022, kehityskaaressa olevia rahoituksia.

Tutkimus toteutettiin kahdelle eri kohderyhmälle teemahaastattelujen sekä kyselyn muodossa. Kyselyssä käytettiin puolistrukturoi-tua haastattelulomaketta. Haastattelut ja kysely analysoitiin laadullisin menetelmin ja kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston analyysi-na käytettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittavat, että Työkykykoordinaattoreiden tehtävänkuva oli merkityksellinen ja tarpeellinen alueille sekä toi lisäarvoa kaikkiin TE- toimistoihin. Työkykyohjelman aikana Työkykykoordinaattorien palvelut olivat valtakunnan tasolla vakinaistettu osaksi TE- toimistojen palveluvalikoimaa. Valtakunnallisen yhteistyön ja yrityksiin kohdistuvan työn merkitys nähtiin tärkeimmiksi aihealueiksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta että Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksilla koskien Työkykykoordinaattoreiden lisäämistä, on ollut kehityskaari, joka on lisännyt alueellista sekä valtakunnallista ymmärrystä Työkykykoordinaattoreiden tehtävänkuvan tarpeelli-suudesta. Työkykykoordinaattoreiden lisäämisellä, on ollut kehityskaari, joka on lisännyt alueellista sekä valtakunnallista vaikutta-vuutta.