Kylätiet Suomessa

Abstract

Suomeen on viime vuosina toteutettu uudenlaisia liikennejärjestelyjä, joka kantaa nimeä kylätie. Tämä liikennejärjestelyratkaisu koostuu normaalia kapeammasta ajoradasta ja molemmin puolin ajorataa merkityistä normaalia leveämmistä kävelijöille ja pyöräilijöille varatuista pientareista. Kyläteiden ollessa Suomessa uusi ratkaisu ei ole vielä tarpeeksi tietoa siitä, missä tilanteissa mikäkin suunnitteluprosessi on tarpeenmukaisin. Tämän työn tavoitteena on selvittää kyläteiden suunnitteluprosessia kuntien ja ELY-keskusten asiantuntijoille tehtyjen haastattelujen avulla. Suunnitteluprosessin selvityksen lisäksi opinnäytetyö sisältää nykyisten kyläteiden vaikutusten arviointia tarkastelemalla ajonopeuksia sekä moottoriajoneuvojen, kävelijöiden ja pyöräilijöiden sijoittumista kylätiellä talviolosuhteissa. Tehtyjen haastattelujen mukaan kylätien suunnitteluprosessi vaihtelee paljolti sen mukaan, minne ja kenen toimesta kylätie on rakennettu. Kunnissa prosessi on viety läpi pääosin katusuunnitelmana ja maantiekohteissa yhtä lukuun ottamatta rakentamissuunnitelmana. Asiantuntijoiden toiveena on, että kylätien suunnittelu voitaisiin jatkossakin viedä maantiekohteissa läpi rakentamissuunnitelmalla ilman tiesuunnitelmaa. Asiantuntijoiden pelkona on, että tiesuunnitelman vaatiminen voisi pitkittää hankkeen aikataulua ja lisätä kustannuksia. Työssä kuitenkin tunnistettiin tilanteita, joissa tiesuunnitelman tekemistä kannattaa harkita, vaikka laki ei sitä vaatisi. Tietyissä tilanteissa suunnitelman vaikutukset voivat olla vähäiset, mutta hyväksyttävyyden kannalta tiesuunnitelman tekeminen on parempi ratkaisu. Kyläteiden vaikutuksia ajonopeuksiin tarkasteltaessa huomattiin, että kyläteiden rakentaminen ja nopeusrajoituksien lasku on systemaattisesti laskenut mediaaninopeuksia verrattuna aikaisempaan. Sen sijaan nopeusrajoituksien laskun myötä ajoneuvojen mediaaninopeudet eivät ole laskeneet samassa tahdissa nopeusrajoituksien laskun kanssa, vaan nopeusrajoituksen ylitykset ovat pienillä nopeuksilla, jopa suurempia kuin aikaisemmin. Eri liikkujaryhmien sijoittumista kylätiellä talviolosuhteissa tarkasteltaessa huomattiin, että pilottikohteessa kylätiellä ei liikuttu moottoriajoneuvoilla opastuksen mukaisesti tiemerkintöjen ollessa peitossa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden osalta opastusta noudatettiin. Työstä saatujen tulosten perusteella kyläteiden suunnitteluprosessia ja ohjeistusta tulisi kehittää jatkossa. Kyläteiden lisääntyessä myös kyläteiden tunnistamista laissa vastaavasti kuin esimerkiksi pihakatu tulisi selvittää. Tämä opinnäytetyö on toteutettu Ramboll Finland Oy:n toimeksiannosta ja sen rahoituksesta vastaa Väylävirasto.