Kinkku elintarvikkeen nimenä : Vaasan alueen ravintoloissa
Hussa, Roosa (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156494
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Vaasan kaupungin alueen ravintoloiden tilanne kinkku-nimen käytön suhteen sekä luoda selkeä ohjeistus kinkku-nimen käytöstä ravintoloiden toimijoille. Työllä tehtiin kartoitusta Vaasan kaupungin elintarvikevalvonnalle, jotta tulevaisuudessa kinkku-nimen käyttöä voidaan tarkastaa tehokkaammin Oiva-tarkastuksilla. Työn toimeksiantaja oli Vaasan kaupungin ympäristötoimen elintarvikevalvonta.
Tutkimuskohteet rajattiin valvontatietojärjestelmän (Vati) avulla toimintatyyppeihin ravintolatoiminta ja suurkeittiötoiminta. Lisäksi kohteiden ruokalistoja tutkittiin netistä ja sen perusteella valittiin yhteensä 43 kohdetta, joista lopulta tuloksia saatiin 39 kohteesta. Tutkimukseen otettiin erityyppisiä ravintoloita pizzerioita, lounasravintoloita, huoltoasemia ja ruokapalveluita. Eri ravintoloiden välillä pystyttiin tekemään vertailua ja saatiin kokonaisvaltaisempia tuloksia.
Tutkimus suoritettiin kontrolloivana kyselynä kyselylomakkeen avulla. Lisäksi ruokalistasta ja kinkkutuotteen ainesosaluettelosta otettiin kuva ja sen avulla pystyttiin varmentamaan ravintolassa käytetty tuote. Tutkimustulokset kirjattiin ja analysointiin Excel-taulukon avulla ja tallennettiin ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmään.
Tulosten perusteella ravintoloista 46 % käytti kinkku-nimeä väärin. Pizzerioiden osuus oli suurin, joista 67 % käytti kinkku-nimeä väärin. Muiden ravintoloiden osalta väärin kinkku-nimeä käytti 13 %. Ravintoloista 10 % käytti kinkku-nimeä oikein sekä väärin, joka tarkoitti ravintolan käyttäneen kahta eri tuotetta. Yhdessä ravintolan tuotteessa käytettiin kinkkua, milloin kinkku-nimeä käytettiin oikein ja toisessa tuotteessa muuta lihavalmistetta, milloin tuote oli nimetty väärin kinkuksi. Opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että kinkkuvalmisteita ja makkaravalmisteita oli sekoitettu kinkku-nimeen. Ongelman havaittiin johtuvan monesta syystä ja osan kinkkutuotteiden väärin nimeäminen lähti jo tuotantolaitoksista. Kinkku-nimen väärin käyttöön johtui myös toimijan tietämättömyydestä ja kieliongelmista.
Tutkimuskohteet rajattiin valvontatietojärjestelmän (Vati) avulla toimintatyyppeihin ravintolatoiminta ja suurkeittiötoiminta. Lisäksi kohteiden ruokalistoja tutkittiin netistä ja sen perusteella valittiin yhteensä 43 kohdetta, joista lopulta tuloksia saatiin 39 kohteesta. Tutkimukseen otettiin erityyppisiä ravintoloita pizzerioita, lounasravintoloita, huoltoasemia ja ruokapalveluita. Eri ravintoloiden välillä pystyttiin tekemään vertailua ja saatiin kokonaisvaltaisempia tuloksia.
Tutkimus suoritettiin kontrolloivana kyselynä kyselylomakkeen avulla. Lisäksi ruokalistasta ja kinkkutuotteen ainesosaluettelosta otettiin kuva ja sen avulla pystyttiin varmentamaan ravintolassa käytetty tuote. Tutkimustulokset kirjattiin ja analysointiin Excel-taulukon avulla ja tallennettiin ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmään.
Tulosten perusteella ravintoloista 46 % käytti kinkku-nimeä väärin. Pizzerioiden osuus oli suurin, joista 67 % käytti kinkku-nimeä väärin. Muiden ravintoloiden osalta väärin kinkku-nimeä käytti 13 %. Ravintoloista 10 % käytti kinkku-nimeä oikein sekä väärin, joka tarkoitti ravintolan käyttäneen kahta eri tuotetta. Yhdessä ravintolan tuotteessa käytettiin kinkkua, milloin kinkku-nimeä käytettiin oikein ja toisessa tuotteessa muuta lihavalmistetta, milloin tuote oli nimetty väärin kinkuksi. Opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että kinkkuvalmisteita ja makkaravalmisteita oli sekoitettu kinkku-nimeen. Ongelman havaittiin johtuvan monesta syystä ja osan kinkkutuotteiden väärin nimeäminen lähti jo tuotantolaitoksista. Kinkku-nimen väärin käyttöön johtui myös toimijan tietämättömyydestä ja kieliongelmista.