Kokemuksia hybridityöstä ja sen merkityksestä yhteisöllisyydelle
Mehtovuori, Henna (2024)
Mehtovuori, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156523
Tiivistelmä
Joulukuussa 2019 alkaneen koronapandemian seurauksena hybridityö lisääntyi merkittävästi työn tekemisen muotona. Pandemia kiihdytti työn tekemisen monimuotoistumista, koska työ ei ole enää niin riippuvainen ajasta ja paikasta. Hybridityö on tällä hetkellä ajankohtainen aihe useissa organisaatioissa. Toimintatapoja pyritään kehittämään mahdollisimman toimiviksi niin organisaatioiden kuin työntekijöiden näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia hybridityöstä työn tekemisen muotona sekä hybridijohtamisesta. Lisäksi tehtävänä oli selvittää hybridityön merkitystä yhteisöllisyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa tietoa organisaatiolle työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksista sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimuksen perusteella saatiin muodostettua kattava näkemys työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksista ja ajatuksista hybridityöstä sekä hybridijohtamisesta. Lisäksi saatiin tärkeää tietoa siitä, millainen merkitys hybridityöllä on yhteisöllisyyden kokemukselle. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöä ja haastattelut toteutettiin marraskuussa 2023. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksia käsiteltiin kolmen teeman avulla: hybridityö, hybridityön johtaminen sekä yhteisöllisyys hybridityössä. Tutkimustuloksina voidaan todeta, että hybridityöllä koettiin olevan enemmän hyötyjä kuin haittoja. Hybridityön hyödyiksi koettiin työn joustavampi yhteensovittaminen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen, työn tehokkuuden lisääntyminen, työssä jaksamisen parantuminen, sairauspoissaolojen vähentyminen sekä ajan säästö, kun työmatkat jäävät pois tai vähentyvät. Lisäksi hybridityön mahdollisuus koettiin organisaatiolle hyödyksi rekrytointitilanteissa.
Hybridityön haitoiksi koettiin viestinnän haasteet ja yhteisöllisyyden kokemuksen heikentyminen. Hybridityössä koettiin, että väärinymmärrykset lisääntyvät kommunikoitaessa etäyhteyksien välityksellä. Fyysisen etäisyyden koettiin vaikuttavan yhteisöllisyyden kokemukseen heikentävästi. Hybridityön johtamisen koettiin haastavan johtamista, koska työntekijät työskentelevät lähi- ja etätyössä. Työskentelytapojen yhdistäminen aiheuttaa sen, että johtaminen on paljon moniulotteisempaa. Hybridijohtamisessa on tärkeää osata tunnistaa yksilöiden erot esimerkiksi tuen tarpeessa. Hybridityössä esihenkilöltä vaaditaan erityisesti luottamusta, yksilönä kohtaamista, tunneälyä sekä oikeudenmukaisuutta. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybridityö koettiin mieluisammaksi työn tekemisen muodoksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia hybridityöstä työn tekemisen muotona sekä hybridijohtamisesta. Lisäksi tehtävänä oli selvittää hybridityön merkitystä yhteisöllisyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa tietoa organisaatiolle työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksista sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimuksen perusteella saatiin muodostettua kattava näkemys työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksista ja ajatuksista hybridityöstä sekä hybridijohtamisesta. Lisäksi saatiin tärkeää tietoa siitä, millainen merkitys hybridityöllä on yhteisöllisyyden kokemukselle. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui kymmenen henkilöä ja haastattelut toteutettiin marraskuussa 2023. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksia käsiteltiin kolmen teeman avulla: hybridityö, hybridityön johtaminen sekä yhteisöllisyys hybridityössä. Tutkimustuloksina voidaan todeta, että hybridityöllä koettiin olevan enemmän hyötyjä kuin haittoja. Hybridityön hyödyiksi koettiin työn joustavampi yhteensovittaminen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen, työn tehokkuuden lisääntyminen, työssä jaksamisen parantuminen, sairauspoissaolojen vähentyminen sekä ajan säästö, kun työmatkat jäävät pois tai vähentyvät. Lisäksi hybridityön mahdollisuus koettiin organisaatiolle hyödyksi rekrytointitilanteissa.
Hybridityön haitoiksi koettiin viestinnän haasteet ja yhteisöllisyyden kokemuksen heikentyminen. Hybridityössä koettiin, että väärinymmärrykset lisääntyvät kommunikoitaessa etäyhteyksien välityksellä. Fyysisen etäisyyden koettiin vaikuttavan yhteisöllisyyden kokemukseen heikentävästi. Hybridityön johtamisen koettiin haastavan johtamista, koska työntekijät työskentelevät lähi- ja etätyössä. Työskentelytapojen yhdistäminen aiheuttaa sen, että johtaminen on paljon moniulotteisempaa. Hybridijohtamisessa on tärkeää osata tunnistaa yksilöiden erot esimerkiksi tuen tarpeessa. Hybridityössä esihenkilöltä vaaditaan erityisesti luottamusta, yksilönä kohtaamista, tunneälyä sekä oikeudenmukaisuutta. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybridityö koettiin mieluisammaksi työn tekemisen muodoksi.