Sähköisten terveyspalveluiden ja niiden käyttöönoton kehittäminen hoitohenkilökunnan näkökulmasta lasten- ja nuorten sairaanhoidossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään hyvinvointialueen sairaalapalveluiden lastentautien kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda systemaattinen sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottomalli. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoprosessi on hoitohenkilökunnan näkökulmasta, millaisia sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa hidastavia, estäviä ja edistäviä tekijöitä tavattiin lasten ja nuorten sairaanhoidossa hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja miten sähköisiä terveyspalveluita ja niiden käyttöönottoa voitiin kehittää.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Aineisto kerättiin ryhmäteemahaastatteluilla ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa yhdistyi teorialähtöisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusperiaatteita. Tutkimukseen osallistui 10 hoitohenkilökunnan jäsentä, jotka kaikki työskentelivät tutkimushetkellä erään hyvinvointialueen sairaalapalveluiden lastentaudeilla. Aineisto kerättiin syksyllä 2023. Tutkimustulosten mukaan sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottoa ja käyttöä edistävät, hidastavat ja estävät syyt olivat moninaisia. Nykyinen käyt töönottoprosessi koettiin pääosin hyvänä, mutta käyttöönottoprosessiin liittyi suunnitelmallisuuden puutetta ja epäselvyyksiä. Sähköisten terveyspalveluiden kehittämiseen liittyviksi pääteemoiksi nousivat vastuuhenkilön nimeämiseen ja yhteiskehittämiseen liittyvät kokonaisuudet.

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyttä käyttöönottomallia työstettiin työpajassa joulukuussa 2023. Käyttöönottomalliin taulukoitiin sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottoon liittyvät työtehtävät, vastuutahoineen. Käyttöönottomalliin valikoituneet työtehtävät nousivat esiin teoreettisestä viitekehyksestä sekä hoitohenkilökunnan kuvaamasta nykyisestä käyttöönottoprosessista ja sen kehitystarpeista. Jatkotutkimusaiheet koskivat sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottoa ja käyttöä hidastavien ja estävien tekijöiden minimointia sekä sähköisten terveyspalveluiden yhteiskehittämistä.

The digitization of services and the introduction and development of eHealth are important aspects of health system projects and strategies in many countries. The implementation has been accelerated due to the global COVID 19 pandemic. There is a need for harmonised guidelines for the implementation and development of eHealth both at national level and within organisations.

The objective was to investigate the eHealth implementation process from the perspective of nursing staff, identify factors that impede or facilitate eHealth adoption in pediatrics, and propose enhancements for eHealth and its implementation. The aim was to create a systematic implementation model.

The study was qualitative in nature. The data were collected through group theme interviews and analysed using theory-based content analysis.

Findings showed that there were a variety of reasons that promote, slow down and hinder the implementation and use of eHealth. The current implementation process was perceived as largely good, but there was also a lack of planning in the implementation process. The main themes related to the development of eHealth were the identification of a responsible person and co-development issues.

Topics for further research included factors slowing down and hindering the implementation and co-development of eHealth.