Iäkkäiden kokemukset digitaalisesta potilasohjauksesta ja digitaalisista terveyspalveluista
Raatikainen, Milja; Talarmo, Laura (2024)
Raatikainen, Milja
Talarmo, Laura
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166698
Tiivistelmä
Digitalisaatio tarkoittaa toimintatapojen uudistamista ja palveluiden sähköistämistä hyödyntämällä tietotekniikkaa. Sähköinen asiointi ja erilaiset etäpalvelut tulivat osaksi arkielämää koronapandemian myötä. Sähköisiä palveluita tuottaessa on huomioitava esimerkiksi potilasryhmät, joille digitaalisuus voi muodostua haasteeksi, kuten iäkkäät, näkövammaiset tai kieltä osaamattomat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten iäkkäät kokevat digitaalisen potilasohjauksen ja digitaaliset terveyspalvelut. Tavoitteena oli tuoda esille tutkittua tietoa digitalisaation ja sähköisten palveluiden kasvun vaikutuksista potilasohjaukseen. Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää opinnäytetyön toimeksiantaja Kymenlaakson hyvinvointialue sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruussa käytettiin apuna sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoksi valikoitui kuusi eri tutkimusta, jotka olivat suomen- ja englanninkielisiä. Valittu aineisto analysoitiin teemoittelulla, jonka avulla pystyttiin selvittämään kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset. Tulokset vastasivat asetettua tutkimuskysymystä.
Tulosten mukaan iäkkäät kokivat digitaalisuuden haasteina tekniset haasteet, motoriset ja kognitiiviset haasteet, tietoturvaan liittyvät huolet sekä digisyrjäytymisen pelon. Digitaalisuuden mahdollisuutena iäkkäät nostivat esiin resurssien säästön, aika- ja paikkariippumattomuuden sekä sen, että se on hyvä apukeino. Toiveina iäkkäillä oli se, että saisivat apua ja ohjausta digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön. Lisäksi he toivoivat, että laitteet ja sovellukset olisivat helppokäyttöisiä. He myös toivoivat, että lähivastaanotolle olisi edelleen mahdollisuus mennä.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, millaisia digitaalisia palveluita iäkkäät käyttäisivät mielellään. Tämän avulla saataisiin tietää, minkälaisia digitaalisia palveluita iäkkäille ensisijaisesti kannattaisi tarjota. Lisäksi saataisiin tietoa, kuinka digitaalisia palveluita kannattaa tulevaisuudessa lähteä rakentamaan, jotta ne olisivat soveltuvia myös iäkkäille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten iäkkäät kokevat digitaalisen potilasohjauksen ja digitaaliset terveyspalvelut. Tavoitteena oli tuoda esille tutkittua tietoa digitalisaation ja sähköisten palveluiden kasvun vaikutuksista potilasohjaukseen. Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää opinnäytetyön toimeksiantaja Kymenlaakson hyvinvointialue sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruussa käytettiin apuna sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoksi valikoitui kuusi eri tutkimusta, jotka olivat suomen- ja englanninkielisiä. Valittu aineisto analysoitiin teemoittelulla, jonka avulla pystyttiin selvittämään kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset. Tulokset vastasivat asetettua tutkimuskysymystä.
Tulosten mukaan iäkkäät kokivat digitaalisuuden haasteina tekniset haasteet, motoriset ja kognitiiviset haasteet, tietoturvaan liittyvät huolet sekä digisyrjäytymisen pelon. Digitaalisuuden mahdollisuutena iäkkäät nostivat esiin resurssien säästön, aika- ja paikkariippumattomuuden sekä sen, että se on hyvä apukeino. Toiveina iäkkäillä oli se, että saisivat apua ja ohjausta digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön. Lisäksi he toivoivat, että laitteet ja sovellukset olisivat helppokäyttöisiä. He myös toivoivat, että lähivastaanotolle olisi edelleen mahdollisuus mennä.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, millaisia digitaalisia palveluita iäkkäät käyttäisivät mielellään. Tämän avulla saataisiin tietää, minkälaisia digitaalisia palveluita iäkkäille ensisijaisesti kannattaisi tarjota. Lisäksi saataisiin tietoa, kuinka digitaalisia palveluita kannattaa tulevaisuudessa lähteä rakentamaan, jotta ne olisivat soveltuvia myös iäkkäille.