Binauralisoidun kuulokemonitoroinnin ja henkilökohtaisen HRTF:n käyttö monikanavaisessa elokuvaäänen jälkituotannossa

Abstract

Kuulokemonitorointia pidetään elokuvaäänen jälkituotannossa hyvin pienessä arvossa, vaikka kuulokkeilla on monia etuja kaiuttimiin verrattuna. Kuulokkeiden ongelmaksi elokuvaäänen kannalta muodostuu kuunnellun signaalin kaksikanavaisuus ja käyttäjän suuntakuulon ohitus, jonka takia äänet lokalisoituvat käyttäjän pään sisälle. Elokuvaääntä ei tavanomaisesti tehdä stereoformaatti edellä, ja sen kerronnan apuna hyödynnetään äänen suuntia sekä liikkeitä. Opinnäytetyö tutki binauralisoidun kuulokemonitoroinnin ja HRTF-renderöinnin nykytilannetta osana elokuvaäänen jälkituotantoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää binauralisoidun kuulokemonitoroinnin etuja, ongelmia ja kehityskohteita verrattaessa perinteiseen kaiutinpohjaiseen monitorointiin. Opinnäytteen kenttätutkimuksena tehtiin Saarna-lyhytelokuvaan monikanavainen Dolby Atmos 7.1.2 -äänijälkituotanto käyttäen monitorointiin ainoastaan henkilökohtaista HRTF-renderöintiä ja binauralisoitua kuulokemonitorointia.

Opinnäytetyön yhteistyötaho on Genelec Oy, kotimainen äänentoistoon erikoistunut yritys. Opinnäytteen tutkimusmenetelmiin sisältyi laadullisen tutkimuksen menetelmiä, kuten puolistrukturoitu teemahaastattelu, strukturoimattomia haastatteluita ja kirjallisia lähteitä. Tutkittavan aiheen vuoksi osa opinnäytteen materiaalista pohjautui henkilökohtaiseen kokemukseen ja tulkintaan alalla vallitsevista standardeista.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että elokuvaäänen jälkituotanto hyötyy binauralisoidun kuulokemonitoroinnin lisäämisestä monitorointiketjuun. Perinteisellä kaiutinpohjaisella monitoroinnilla on elokuvaäänen jälkituotannossa selviä etuja kuulokemonitorointiin verrattuna, mutta suurimman osan elokuvaäänen jälkituotannosta voi tehdä binauralisoidulla kuulokemonitoroinnilla vaarantamatta elokuvan lopullista ääniraitaa. Työ myös osoitti, että osa työvaiheista sai lisähyötyä binauralisoidusta kuulokemonitoroinnista. Opinnäytteen tulosten valossa on oletettavaa, että binauralisoitu kuulokemonitorointi tekisi äänisuunnittelijan työstä joustavampaa, taloudellisempaa ja tehokkaampaa. Elokuvan tuotanto voi myös tehostua taloudellisesti ja elokuvan kokonaisuuden valossa, kun binauralisoitu kuulokemonitorointi on käytössä.

In the thesis a multichannel audio post-production was created using personal HRTF data with binauralized headphone monitoring during the entire creative workflow. The complete sound design in Dolby Atmos 7.1.2 loudspeaker monitoring format was created for the cinema soundtrack of a short film ‘Saarna’. The objective of this study was to define the current state, the benefits and the problems of binauralized headphone monitoring from the stand of both the sound designer and the production.

This study was carried out as a project, and it was issued by Genelec Oy. The main research methods for the thesis included a semi-structured interview of an expert, unstructured interviews of peers and written sources such as research papers and literature.

The results of the thesis suggest that audio post-production would greatly benefit from binauralized headphone monitoring as a part of the audio post-production monitoring chain. Using headphones improves the precision of working but in the case of finalizing the mix, mastering the cinema soundtrack and reliably monitoring low frequencies binauralized headphone monitoring in its current state encountered problems. The findings indicate that traditional loudspeaker-based monitoring would not be dismissed but many of the stages of audio post-production would benefit from binauralized headphone monitoring.