Digikyvykkyyden hyödyntäminen johtamisessa osana strategista menestymistä
Yläpoikelus, Annamari (2024)
Yläpoikelus, Annamari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404186864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404186864
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden digikyvykkyyden hyödyntämisen taso organisaatiossa tällä hetkellä. Tason selvittämiseksi pyrittiin myös löytämään mahdollisia kipukohtia ja koetettiin etsiä niihin ratkaisu ja eritoten etäjohtamiseen liittyvän teorian kautta. Ajurina aiheen tutkimiseen toimi erilaiset mittaukset, joita organisaation henkilöstön keskuudessa oli toteutettu. Mittaustuloksissa havaittiin suurta hajontaa samankaltaisesti työskentelevien tiimien keskuudessa, mikä herätti organisaation johdon miettimään, mitkä teemat mittaustuloksiin vaikuttivat. Työn varsinaisena tavoitteena oli mahdollistaa tasalaatuisempi digikyvykkyydellä johtaminen kohdeorganisaatiossa.
Kehittämistyön tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, mutta työssä hyödynnettiin myös toimintatutkimuksen piirteitä. Tapaustutkimuksen periaatteiden mukaisesti tarkoituksena oli saada syvä ymmärrys tietystä ilmiöstä. Kehittämistyön tekijä osallistui tutkittavien toimintaan ja annetut kehittämisehdotukset perustuivat nimenomaan siihen, että tutkija työskenteli läheisesti tutkittavan aiheen parissa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Haastattelut toteutettiin etähaastatteluina, joiden pohjalta tehtiin muistiinpanot ja koostettiin niistä yhteenveto. Haastattelut toteutettiin kahdelta eri näkökulmalta. Toinen oli esihenkilöiden näkemys omista toimintatavoistaan ja toinen oli henkilöstön näkemys ja kokemus, miten johtaminen heidän suuntaansa näyttäytyi. Henkilöstön haastatteluissa nousi esiin selkeä tarve esihenkilöiden suuntaan. Tarve oli viestintään keskittyminen. Viestintää käsiteltiin laajana aiheena ja siihen toivottiin rakennettavan pelisäännöt.
Pohdintaosiossa nostettiin esiin muutamia kriittisiä kohtia, joita tutkija havaitsi ajanjaksolla, jona haastattelut toteutettiin.
Kehittämistyön tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, mutta työssä hyödynnettiin myös toimintatutkimuksen piirteitä. Tapaustutkimuksen periaatteiden mukaisesti tarkoituksena oli saada syvä ymmärrys tietystä ilmiöstä. Kehittämistyön tekijä osallistui tutkittavien toimintaan ja annetut kehittämisehdotukset perustuivat nimenomaan siihen, että tutkija työskenteli läheisesti tutkittavan aiheen parissa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja ja havainnointia. Haastattelut toteutettiin etähaastatteluina, joiden pohjalta tehtiin muistiinpanot ja koostettiin niistä yhteenveto. Haastattelut toteutettiin kahdelta eri näkökulmalta. Toinen oli esihenkilöiden näkemys omista toimintatavoistaan ja toinen oli henkilöstön näkemys ja kokemus, miten johtaminen heidän suuntaansa näyttäytyi. Henkilöstön haastatteluissa nousi esiin selkeä tarve esihenkilöiden suuntaan. Tarve oli viestintään keskittyminen. Viestintää käsiteltiin laajana aiheena ja siihen toivottiin rakennettavan pelisäännöt.
Pohdintaosiossa nostettiin esiin muutamia kriittisiä kohtia, joita tutkija havaitsi ajanjaksolla, jona haastattelut toteutettiin.