Kognitiivinen ergonomia kokoushotellin operatiivisen toiminnan näkökulmasta : case Vanajanlinna Oy
Eloranta, Ville (2024)
Eloranta, Ville
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404186892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404186892
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kognitiivisia kuormitustekijöitä sekä niiden vaikutusta työssä jaksamiseen. Työn tavoitteena oli kartoittaa vastaanoton ja hotellin kokousosaston kuormitusta kognitiivisen ergonomian ja aivotyön viitekehyksessä. Työ toteutettiin matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-alalla toimivalle Vanajanlinna Oy:lle historialliseen hotelli Vanajanlinnaan.
Työ tuotettiin laadullisena tutkimuksena ja sen toiminnallinen osuus järjestettiin osallistaen osastoilla työskentelevää henkilökuntaa. Kognitiivista ergonomiaa selvitettiin kohdeyrityksessä passiivisella havainnoinnilla paikan päällä sekä osastojen henkilökunnalle järjestetyillä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksella haluttiin ymmärtää kognitiivisen kuormituksen ilmentymistä sekä sen vaikutuksia työssä jaksamiseen toimeksiantajan työympäristössä. Tutkimuksen perusteella ideoitiin toimintamalleja sekä työkaluja kuormituksen helpottamiseksi sekä ehkäisemiseksi.
Tutkimuskirjallisuuden kuin toiminnallisen tutkimuksenkin puolesta voidaan todeta, että kokoushotellissa kognitiivisesti kuormittavia tekijöitä työympäristössä ovat aistillinen kuormitus kuten taustamelu ja lämpötila, mutta lisäksi kommunikointiin ja tiedonkulkuun liittyvät haasteet. Myös epävarmuuden ehkäisemisellä, selkeillä osaamisvaatimuksilla, käyttäjäkeskeisellä järjestelmien kehittämisellä ja riittävillä oppimismahdollisuuksilla voidaan vähentää kognitiivista kuormitusta työpaikalla. Kognitiivisella ergonomialla on näin ollen perusteltu tarve ihmisen aivotyötä kehittävän ja tukevan toiminnan ylläpitämisessä hotellialalla.
Tutkimustulosten perusteella tehtiin useita toimintaan ja työympäristöön jalkautettavia kehittämisehdotuksia, joita laadittiin eri tiedonkäsittelyä kuormittavien osa-alueiden mukaan. Keskeisimpiä näistä olivat muistia sekä oppimista tukevat informaatiokanavat sekä tukimateriaali toimintatapojen sisäistämiseen ja perehdyttämiseen. Lisäksi todettiin henkilöstön sisäisen kommunikoinnin tehostamisen ja aktivoinnin todennäköisesti ehkäisevän tiedonkulkuun ja työssä jaksamiseen liittyviä haasteita. Työn kehittämistoimia toteutetaan pitkälti työnantajan näkökulmasta, mutta työllä pyrittiin myös lisäämään aiheen tietoisuutta sekä työntekijän henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia kognitiivisesti kestävään työntekoon. Pohdinnan näkökulmasta tässä onnistuttiin riittävän hyvin.
Työ tuotettiin laadullisena tutkimuksena ja sen toiminnallinen osuus järjestettiin osallistaen osastoilla työskentelevää henkilökuntaa. Kognitiivista ergonomiaa selvitettiin kohdeyrityksessä passiivisella havainnoinnilla paikan päällä sekä osastojen henkilökunnalle järjestetyillä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksella haluttiin ymmärtää kognitiivisen kuormituksen ilmentymistä sekä sen vaikutuksia työssä jaksamiseen toimeksiantajan työympäristössä. Tutkimuksen perusteella ideoitiin toimintamalleja sekä työkaluja kuormituksen helpottamiseksi sekä ehkäisemiseksi.
Tutkimuskirjallisuuden kuin toiminnallisen tutkimuksenkin puolesta voidaan todeta, että kokoushotellissa kognitiivisesti kuormittavia tekijöitä työympäristössä ovat aistillinen kuormitus kuten taustamelu ja lämpötila, mutta lisäksi kommunikointiin ja tiedonkulkuun liittyvät haasteet. Myös epävarmuuden ehkäisemisellä, selkeillä osaamisvaatimuksilla, käyttäjäkeskeisellä järjestelmien kehittämisellä ja riittävillä oppimismahdollisuuksilla voidaan vähentää kognitiivista kuormitusta työpaikalla. Kognitiivisella ergonomialla on näin ollen perusteltu tarve ihmisen aivotyötä kehittävän ja tukevan toiminnan ylläpitämisessä hotellialalla.
Tutkimustulosten perusteella tehtiin useita toimintaan ja työympäristöön jalkautettavia kehittämisehdotuksia, joita laadittiin eri tiedonkäsittelyä kuormittavien osa-alueiden mukaan. Keskeisimpiä näistä olivat muistia sekä oppimista tukevat informaatiokanavat sekä tukimateriaali toimintatapojen sisäistämiseen ja perehdyttämiseen. Lisäksi todettiin henkilöstön sisäisen kommunikoinnin tehostamisen ja aktivoinnin todennäköisesti ehkäisevän tiedonkulkuun ja työssä jaksamiseen liittyviä haasteita. Työn kehittämistoimia toteutetaan pitkälti työnantajan näkökulmasta, mutta työllä pyrittiin myös lisäämään aiheen tietoisuutta sekä työntekijän henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia kognitiivisesti kestävään työntekoon. Pohdinnan näkökulmasta tässä onnistuttiin riittävän hyvin.