NPK-lehtilannoitteen vaikutus vehnän sadon määrään ja laatuun

Abstract

Kasvien ravinteiden saantiin maaperästä vaikuttaa esimerkiksi maan rakenne, pH, lämpötila ja veden saatavuus. Viljelijä pystyy vaikuttamaan moniin maaperän kasvuolosuhteisiin ja niiden on tärkeä olla kunnossa, jos halutaan hyödyntää tuotantopanokset täysimääräisesti ja saavuttaa suuria satoja. Kasvi ottaa tarvitsemansa ravinteet kuitenkin pääasiassa juurten kautta. Lehtien kautta kasvi pystyy ottamaan ravinteita riippumatta maaperän kasvuolosuhteita, mutta määrät ovat kuitenkin pienempiä. Lehtilannoitusta voidaan hyödyntää lisälannoituksessa, turvata kasvin ravinteiden saantia haastavissa kasvuolosuhteissa tai korjata jonkin hivenravinteen puutosta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, onko NPK-lehtilannoitteella positiivisia vaikutuksia kevätvehnän sadon määrään ja laadullisiin tekijöihin Opinnäytetyöhön sisältyi viljelykoe, minkä avulla suoritettiin tutkimustiedon kerääminen. Viljelykoe toteutettiin peltolohkolla Kankaanpään Honkajoella Satakunnassa. Viljelykasvi oli Anniina-kevätvehnä. Koejäseninä oli NPK-lehtilannoitteella käsitelty alue ja käsittelemätön alue. Kasvukauden aikana koeruuduilta otettiin Yaran Megalab-kasvianalyysejä, joilla määritettiin kasvuston ravinnepitoisuuksia. Lisäksi tehtiin silmämääräistä kasvustohavainnointia ja mittauksia. Sadon määrä punnittiin tuoreena, sekä määritettiin hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus. Viljelykokeen perusteella NPK-lehtilannoitteella käsitellyltä koeruudulta saavutettiin 211 kg/ha suurempi sato, 7 kg suurempi hehtolitrapaino ja 0,2 % suurempi valkuaispitoisuus kuin käsittelemättömältä koeruudulta. Käsittelyllä ei havaittu olevan vaikutusta kasvuston ravinnepitoisuuksiin.