Tuetun työllistymisen työhönvvalmennuksen laatukriteerit tarkastelussa : laatukriteerit ja ammattitaitovaatimukset työhönvalmentajien arvioimina
Eronen, Anna (2024)
Eronen, Anna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237230
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kartoitus toimeksiantajan työhönvalmentajien verkoston jäsenistä, heidän taustoistaan ja lähtökohdistaan. Tavoitteena oli myös kartoittaa työhönvalmentajien näkemyksiä työhönvalmennuksen laadusta ja omasta ammattiosaamisesta.
Tutkimuksen tietoperusta pohjasi tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen, osaamisen ja laadun käsitteisiin sekä vielä tarkemmin työhönvalmennuksen ammattikvalifikaatioihin ja tuetun työllistymisen laatukriteereihin.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen, aineisto kerättiin Webropol-kyselynä. Saatu aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen tunnuslukujen avulla sekä esitettiin ja kuvailtiin taulukoin ja kuvioin. Vastausprosentin pienuuden vuoksi ei tutkimuksen tuloksista voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä, eikä muuttujien välillä voinut tehdä vertailuja.
Tutkimustulosten mukaan työhönvalmentajat työskentelevät erilaisin ammattinimikkein, tekevät työhönvalmennuksen ohella muita työtehtäviä, kokevat ammattiosaamisensa melko hyvänä, erityisesti etuisuusneuvonnan, prosessiosaaminen ja dokumentoinnin osalta, he myös tuntevat eri ammattialoja. Heikoimmaksi ammattiosaamisen alaksi he kokivat vaihtoehtoisten menetelmien osaamisen. Ammatillista tukea työhönvalmentajat ovat saaneet lisäkoulutusten, työnohjauksen ja verkostotapaamisten muodossa. Työhönvalmentajat toivovat saavansa jatkossa lisää koulutusta, työnohjausta ja vertaistukea.
Työhönvalmentajat kokevat laatukriteerien toteutuvan pääasiassa hyvin, erityisesti asiakaslähtöisyyden toteutumisesta vastaajat olivat samaa mieltä. Laadun kannalta vahvuuksiksi koettiin sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaille annettu tuki ja tavoite työllistää työnhakija-asiakkaat avoimille työmarkkinoille sekä työelämän eri osa-alueiden tunteminen. Laatukriteerien osalta työn nopea etsintä ja palvelun saatavuus kaikille organisaation asiakkaille koettiin heikoimmin toteutuviksi osa-alueiksi.
Laatukriteerien täyttymisen haasteina koettiin sekä ajan että kokoaikaisten työhönvalmentajien puute. Laatukriteerien toteutumista edesauttaisi vastaajien mukaan myös resursseihin liittyvät tekijät kuten kokoaikaisen työhönvalmentajan virka, työyhteisö ja työpari.
Tutkimuksen tietoperusta pohjasi tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen, osaamisen ja laadun käsitteisiin sekä vielä tarkemmin työhönvalmennuksen ammattikvalifikaatioihin ja tuetun työllistymisen laatukriteereihin.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen, aineisto kerättiin Webropol-kyselynä. Saatu aineisto analysoitiin määrällisen tutkimuksen tunnuslukujen avulla sekä esitettiin ja kuvailtiin taulukoin ja kuvioin. Vastausprosentin pienuuden vuoksi ei tutkimuksen tuloksista voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä, eikä muuttujien välillä voinut tehdä vertailuja.
Tutkimustulosten mukaan työhönvalmentajat työskentelevät erilaisin ammattinimikkein, tekevät työhönvalmennuksen ohella muita työtehtäviä, kokevat ammattiosaamisensa melko hyvänä, erityisesti etuisuusneuvonnan, prosessiosaaminen ja dokumentoinnin osalta, he myös tuntevat eri ammattialoja. Heikoimmaksi ammattiosaamisen alaksi he kokivat vaihtoehtoisten menetelmien osaamisen. Ammatillista tukea työhönvalmentajat ovat saaneet lisäkoulutusten, työnohjauksen ja verkostotapaamisten muodossa. Työhönvalmentajat toivovat saavansa jatkossa lisää koulutusta, työnohjausta ja vertaistukea.
Työhönvalmentajat kokevat laatukriteerien toteutuvan pääasiassa hyvin, erityisesti asiakaslähtöisyyden toteutumisesta vastaajat olivat samaa mieltä. Laadun kannalta vahvuuksiksi koettiin sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaille annettu tuki ja tavoite työllistää työnhakija-asiakkaat avoimille työmarkkinoille sekä työelämän eri osa-alueiden tunteminen. Laatukriteerien osalta työn nopea etsintä ja palvelun saatavuus kaikille organisaation asiakkaille koettiin heikoimmin toteutuviksi osa-alueiksi.
Laatukriteerien täyttymisen haasteina koettiin sekä ajan että kokoaikaisten työhönvalmentajien puute. Laatukriteerien toteutumista edesauttaisi vastaajien mukaan myös resursseihin liittyvät tekijät kuten kokoaikaisen työhönvalmentajan virka, työyhteisö ja työpari.