5/5 ADHD vai jotain muuta? : sosiaalisen median yhteyksiä nuorten aikuisten ADHD:n itsediagnostiikkaan

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksessa oli tarkoituksena tuottaa kuvailevaa tietoa sosiaalisen median roolista terveyteen liittyvän informaation lähteenä. Lisäksi tarkoituksena oli perehtyä nuorten aikuisten ADHD:ta koskevan sosiaalisen median sisällön laatuun sekä tutkia sisällön merkitystä ja näyttäytymistä nuoria aikuisia koskien. Aihetta tutkitaan ja tarkastellaan hoitotyön näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa aikaisempaan tutkimustietoon perustuen laadukasta kuvailevaa tekstiä nuorten aikuisten ADHD:sta terveydenhuollossa toimiville ammattihenkilöille sekä tuoda esiin ilmiötä, missä sosiaalinen media näyttäytyy osana nuorten aikuisten osallisuutta koskien omaa hoitoaan ja tuoda esiin tämän ilmiön merkitystä toteutettavaan hoitotyöhön. Tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Millainen yhteys sosiaalisen median sisällöllä voi olla ihmisen terveyskäyttäytymiseen? Millaisella sosiaalisen median sisällöllä on yhteyksiä nuorten aikuisten ADHD:n itsediagnosointiin? Millaisia yhteyksiä ADHD:n itsediagnosoinnilla on hoitotyöhön?

Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Ilmiön ollessa tuore oli olennaista valita metodi, jonka aineistoa ja toteutusta eivät sido tiukat tutkimukselliset rajaukset ja säännöt. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen toteutuksessa painopiste nojautuu laadukkaaseen aineistoon. Aineiston valintaan vaikuttivat lähteiden tuoreus, jossa rajana toimi vuosina 2010–2023 julkaistu materiaali, luotettavuus sekä näkökulma. Pääosin aineistona käytettiin tutkimuksia ja artikkeleita, joita haettiin seuraavista viitetietokannoista CINALH ja PubMed. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Tietoperustana opinnäytetyössä tuodaan esiin ADHD nykytutkimusten valossa. Tiivistetysti käsitellään ADHD:n esiintyvyyttä, oirehdintaa, diagnostiikkaa, liitännäis- ja rinnakkaisdiagnostiikkaa sekä lyhyesti hoitoa. Tutkimuksen kannalta oli olennaista tuoda esiin myös sosiaalisen median käyttöä, sekä yhteyksiä terveyskäyttäytymiseen. Tietoperustassa perehdytään myös sosiaalisen median sisällön laatuun terveyttä ja hyvinvointia koskevassa informaatiossa.

Tutkittuun tietoon perustuen voidaan johtopäätöksenä todeta, että sosiaalisen median sisältö näyttäytyy osana nuorten ihmisten terveyskäyttäytymistä ja toimii terveysinformaation lähteenä. Itsediagnosointi näyttäytyi tutkimustuloksissa hoitotyön kannalta osittain positiivisena tekijänä. Itsediagnosoinnin seurauksena on havaittu kommunikoinnin helpottumista sekä ihmisten osallisuuden korostumista omaa hoitoaan koskien. Aineistoon perustuen voidaan nostaa johtopäätöksenä esiin myös vaikutus diagnostisia välineitämme kohtaan. Diagnostiikassa hyödynnettävät kyselylomakkeet, kuten oirekartoitukset, ovat alttiita virheellisille tuloksille, koska itseoppinut henkilö kykenee vastaamaan tietojensa pohjalta diagnoosin vaatimalla tavalla. Negatiivisien lieveilmiöiden kannalta aihe tarvitsee vielä jatkotutkimuksia.

Avainsanat ADHD, nuoret aikuiset, hoitotyö, itsediagnosointi, sosiaalinen media Sivut 32 sivua