Lisääkö tieto tuskaa vai turvallisuutta? Tutkimus vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuusneuvonantajatoiminnasta käytännössä.
Väyrynen, Tanja (2024)
Väyrynen, Tanja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237439
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla oli itsekin vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuusneuvonantajana toimineen tutkimuksen tekijän mielenkiinto turvallisuusneuvonantajatoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita kohtaan. Vaarallisella aineella tarkoitetaan esimerkiksi aineita ja välineitä, joilla on sellaisia ominaisuuksia, joiden vuoksi kuljetuksessa voisi aiheutua vahinkoa ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi räjähdysvaarallisuus, syttyvyys ja syövyttävyys. Jos yrityksen toimintaan kuuluu vaarallisen aineen tie- tai rautatiekuljetus tai niihin liittyvää muuta kuljetusturvallisuuteen liittyvää toimintaa, yritysten tulee pääsääntöisesti nimetä turvallisuusneuvonantaja.
Tutkimus aloitettiin tutkimalla teoriaa koostaen se vaarallisten aineiden lainsäädännöstä, johtamisesta ja turvallisuudesta ja aineistona käytettiin kirjallisuutta, verkkomateriaaleja ja haastatteluita. Tilannetta käytännössä tutkittiin verkkokyselyllä, jossa lähes kaikki kysymykset esitettiin mielipideväittäminä. Vastauksia oli mahdollista täydentää avovastauksin. Lisäksi esitettiin kaksi suosittelukysymystä.
Johtopäätöksinä oli todettavissa, että neuvonantajan roolin vaikutus näkyy positiivisena yrityksen turvallisuudessa ja turvallisuuden osa-alueista kuljetus-, työ- ja ympäristöturvallisuudessa samoin kuin yrityksen vastuullisessa toiminnassa ja osin jopa asiakastyytyväisyydessä. Neuvonantajan osaamista hyödynnetään hieman enemmän ongelmatilanteissa kuin ennaltaehkäisevästi. Neuvonantajien resurssit tehtävän hoitamiseen eivät kuitenkaan vaikuta olevan hyvällä tasolla. Ongelmallisimpina nähdään ajankäyttö ja työstä saatava korvaus, eikä arvostuksen ja luottamuksen näkyminen käytännössä vaikuta kitkattomilta.
Kehittämiskohteet olivat lopulta yksinkertaisia. Yritysten pitäisi olla selvillä siitä, pitäisikö heillä olla neuvonantaja ja tarvittaessa nimetä sellainen. Neuvonantaja tarvitsee asianmukaiset toimintamahdollisuudet ja korvauksen. Viranomaiselta kaivataan parempaa viestintää, tehokkaampaa valvontaa ja vaadittujen raporttien kehittämistä. Neuvonantajatoiminnan näkyvyyden lisääminen voidaan nähdä kaikkien prosessiin osallisten yhteiseksi haasteeksi. Neuvonantaja tarvitsee työssään asiallista tietoa, jonka hankinnassa kannattaa olla itsekin aktiivinen. Verkostoituminen on suotavaa, ja resurssiongelmat, samoin kuin omaan osaamiseen liittyvät koulutustarpeet, tulee ottaa toimeksiantajan kanssa aktiivisesti esiin.
Tiedon ei ole pakko lisätä tuskaa. Neuvonantaja asiantuntijana voi auttaa löytämään oikeat, turvalliset ratkaisut.
Tutkimus aloitettiin tutkimalla teoriaa koostaen se vaarallisten aineiden lainsäädännöstä, johtamisesta ja turvallisuudesta ja aineistona käytettiin kirjallisuutta, verkkomateriaaleja ja haastatteluita. Tilannetta käytännössä tutkittiin verkkokyselyllä, jossa lähes kaikki kysymykset esitettiin mielipideväittäminä. Vastauksia oli mahdollista täydentää avovastauksin. Lisäksi esitettiin kaksi suosittelukysymystä.
Johtopäätöksinä oli todettavissa, että neuvonantajan roolin vaikutus näkyy positiivisena yrityksen turvallisuudessa ja turvallisuuden osa-alueista kuljetus-, työ- ja ympäristöturvallisuudessa samoin kuin yrityksen vastuullisessa toiminnassa ja osin jopa asiakastyytyväisyydessä. Neuvonantajan osaamista hyödynnetään hieman enemmän ongelmatilanteissa kuin ennaltaehkäisevästi. Neuvonantajien resurssit tehtävän hoitamiseen eivät kuitenkaan vaikuta olevan hyvällä tasolla. Ongelmallisimpina nähdään ajankäyttö ja työstä saatava korvaus, eikä arvostuksen ja luottamuksen näkyminen käytännössä vaikuta kitkattomilta.
Kehittämiskohteet olivat lopulta yksinkertaisia. Yritysten pitäisi olla selvillä siitä, pitäisikö heillä olla neuvonantaja ja tarvittaessa nimetä sellainen. Neuvonantaja tarvitsee asianmukaiset toimintamahdollisuudet ja korvauksen. Viranomaiselta kaivataan parempaa viestintää, tehokkaampaa valvontaa ja vaadittujen raporttien kehittämistä. Neuvonantajatoiminnan näkyvyyden lisääminen voidaan nähdä kaikkien prosessiin osallisten yhteiseksi haasteeksi. Neuvonantaja tarvitsee työssään asiallista tietoa, jonka hankinnassa kannattaa olla itsekin aktiivinen. Verkostoituminen on suotavaa, ja resurssiongelmat, samoin kuin omaan osaamiseen liittyvät koulutustarpeet, tulee ottaa toimeksiantajan kanssa aktiivisesti esiin.
Tiedon ei ole pakko lisätä tuskaa. Neuvonantaja asiantuntijana voi auttaa löytämään oikeat, turvalliset ratkaisut.