Helikopterin omasuojaheitteiden lataus kuumatankkauksen yhteydessä
Korjala, Mika (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247671
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka helikoptereiden omasuojaheitteiden lataus voitaisiin suorittaa kuumatankkauksen yhteydessä turvallisesti. Omasuojaheitteiden lataaminen suoritettiin tutkimuksen aikana helikopterin ollessa virrattomana valmistajan ohjeistuksen mukaisesti, mikä pidentää helikopterin maassaoloaikaa ennen mahdolliselle jatkotehtävälle lähtemistä. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa perusteita omasuojaheitteiden kuumalatausten käytännön kokeiden aloittamiseen.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin laajasti julkisista lähteistä saatavilla olevaan kirjallisuuteen. Tutkimuksessa oli tarkoitus syventyä omasuojaheitteiden lataamiseen liittyviin riskeihin ja etsiä mahdollisuutta toteuttaa lataaminen kuumatankkauksen yhteydessä turvallisesti.
Tutkimuksen mukaan vähintään seuraavat asiat tulee huomioida omasuojaheitteiden kuumalataamiseen liittyen. Omasuojaheitteiden ulosheittopanokset on yleisesti suunniteltu kestämään 25 000 voltin staattisen varauksen purkautuminen. Helikopteri varautuu lennolla voimakkaammin, mutta varaus on purettavissa ennen omasuojaheitteiden lataustoimenpiteiden aloittamista. Ympäristön elektromagneettinen säteily aiheuttaa riskejä sähkötoimisille ulosheittopanoksille. Säteilystä aiheutuva jäännösjännite on mitattavissa ja ympäristötekijät huomioitava omasuojaheitteiden latauspaikalla. Helikopterin omasuojajär-
jestelmän omat turvallisuustoiminnot tulee olla käytössä ennen omasuojaheitteiden kuumalataamistoimintojen aloittamista.
Omasuojaheitteiden kuumalataamiselle ei tutkimuksen mukaan ole suoranaisia esteitä. Omasuojaheitteiden lataaminen helikopterin moottoreiden ollessa käynnissä ja roottoreiden pyöriessä on NATOn toimintatapojen mukaan verrattavissa polttoaineen täydennykseen ja toimintatapa on käytössä monessa valtiossa. Puolustusvoimien tulee tarkastaa omat työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä NH90-kaluston alttius jäännösjännitteen muodostumiselle ennen omasuojaheitteiden kuumalataustoiminnan aloittamista.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin laajasti julkisista lähteistä saatavilla olevaan kirjallisuuteen. Tutkimuksessa oli tarkoitus syventyä omasuojaheitteiden lataamiseen liittyviin riskeihin ja etsiä mahdollisuutta toteuttaa lataaminen kuumatankkauksen yhteydessä turvallisesti.
Tutkimuksen mukaan vähintään seuraavat asiat tulee huomioida omasuojaheitteiden kuumalataamiseen liittyen. Omasuojaheitteiden ulosheittopanokset on yleisesti suunniteltu kestämään 25 000 voltin staattisen varauksen purkautuminen. Helikopteri varautuu lennolla voimakkaammin, mutta varaus on purettavissa ennen omasuojaheitteiden lataustoimenpiteiden aloittamista. Ympäristön elektromagneettinen säteily aiheuttaa riskejä sähkötoimisille ulosheittopanoksille. Säteilystä aiheutuva jäännösjännite on mitattavissa ja ympäristötekijät huomioitava omasuojaheitteiden latauspaikalla. Helikopterin omasuojajär-
jestelmän omat turvallisuustoiminnot tulee olla käytössä ennen omasuojaheitteiden kuumalataamistoimintojen aloittamista.
Omasuojaheitteiden kuumalataamiselle ei tutkimuksen mukaan ole suoranaisia esteitä. Omasuojaheitteiden lataaminen helikopterin moottoreiden ollessa käynnissä ja roottoreiden pyöriessä on NATOn toimintatapojen mukaan verrattavissa polttoaineen täydennykseen ja toimintatapa on käytössä monessa valtiossa. Puolustusvoimien tulee tarkastaa omat työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä NH90-kaluston alttius jäännösjännitteen muodostumiselle ennen omasuojaheitteiden kuumalataustoiminnan aloittamista.