Osallisuutta ja oppimista tukeva yhteiskehittäminen kehitysvammaisten työtoiminnassa: tapausesimerkkinä kestävän kehityksen koulutussisällön rakentaminen
Sievinen, Taija (2024)
Sievinen, Taija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247628
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehitysvammaisten työtoimintayksikössä työskentelevien asiakkaiden kanssa. Kyseessä on tutkimuksellinen kehittämisprosessi, jossa arvioitiin, miten yhteiskehittäminen sopii menetelmänä kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen kehittämiseen sekä oppimisen ja osallisuuden edistämiseen.
Yhteiskehittämisprosessin aikana toteutuneissa työpajoissa rakennettiin digitaalista koulutussisältöä kestävästä kehityksestä. Tavoitteena oli lisätä asiakasosallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Tarve työlle nousi työtoiminnan asiakasosallisuuden edistämisestä sekä kestävän kehityksen kansallisista ja kansainvälisistä tavoitteista. Digitaalinen sisältö valikoitui, koska asiakkaille haluttiin tarjota mahdollisuus digitaalisten laitteiden käytön harjoittelemiseen. Työpajoissa kestävän kehityksen aiheet oli pilkottu ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Jokaisesta osiosta luotiin yhteiskehittämistyöpajoissa peli tai tehtävä, jota tilaaja voi jatkossakin hyödyntää.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui työn toteuttajan ja tilaajaorganisaation henkilökunnan havainnoista, osallistujien haastatteluista sekä sähköisestä palautekyselystä. Tulosten perusteella yhteiskehittäminen edisti kehitysvammaisten oppimista sekä osallisuuden kokemista. 80 % osallistujista koki, että osaisi jatkossa neuvoa toisia ostokulttuurissa, matkustamisessa ja kodin energian
säästössä. Yhteiskehittäminen kannusti osallistujia itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Kehitysvammaisten mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen on melko vähäistä, mikä näkyi epävarmuutena ja hämmennyksenä työn alussa. Yhteiskehittämisen onnistuminen vaati ohjaajalta verraten vahvaa roolia ja vuorovaikutuksen tukemista. Toimintatavan tullessa tutuksi voivat tuloksetkin olla merkittävämpiä. Yhteiskehittämistä aiotaan jatkossakin käyttää työtoiminnan palveluiden kehittämiseen.
Yhteiskehittämisprosessin aikana toteutuneissa työpajoissa rakennettiin digitaalista koulutussisältöä kestävästä kehityksestä. Tavoitteena oli lisätä asiakasosallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Tarve työlle nousi työtoiminnan asiakasosallisuuden edistämisestä sekä kestävän kehityksen kansallisista ja kansainvälisistä tavoitteista. Digitaalinen sisältö valikoitui, koska asiakkaille haluttiin tarjota mahdollisuus digitaalisten laitteiden käytön harjoittelemiseen. Työpajoissa kestävän kehityksen aiheet oli pilkottu ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Jokaisesta osiosta luotiin yhteiskehittämistyöpajoissa peli tai tehtävä, jota tilaaja voi jatkossakin hyödyntää.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui työn toteuttajan ja tilaajaorganisaation henkilökunnan havainnoista, osallistujien haastatteluista sekä sähköisestä palautekyselystä. Tulosten perusteella yhteiskehittäminen edisti kehitysvammaisten oppimista sekä osallisuuden kokemista. 80 % osallistujista koki, että osaisi jatkossa neuvoa toisia ostokulttuurissa, matkustamisessa ja kodin energian
säästössä. Yhteiskehittäminen kannusti osallistujia itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Kehitysvammaisten mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen on melko vähäistä, mikä näkyi epävarmuutena ja hämmennyksenä työn alussa. Yhteiskehittämisen onnistuminen vaati ohjaajalta verraten vahvaa roolia ja vuorovaikutuksen tukemista. Toimintatavan tullessa tutuksi voivat tuloksetkin olla merkittävämpiä. Yhteiskehittämistä aiotaan jatkossakin käyttää työtoiminnan palveluiden kehittämiseen.