Tietoisen läsnäolon vaikutukset työhyvinvointiin
Marttinen, Kiia (2024)
Marttinen, Kiia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257736
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tietoisen läsnäolon vaikutukset työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda toimeksiantajalle uutta näkökulmaa työhyvinvointiin ja löytää työntekijöille sopivat harjoitukset edistämään työhyvinvointia. Opinnäytetyölle asetetut tutkimusongelmat olivat: 1) Miten tietoisella läsnäololla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvin-vointia? 2) Minkälaiset tekijät työympäristössä vaikuttavat tietoisen läsnäolon harjoittamiseen? 3) Mitkä
tietoisen läsnäolon harjoitteet ehkäisevät työperäistä stressiä heikentämättä
tehokkuutta?
Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin laadullista tutkimusta ja tutkimusstrategiana tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselytutkimusta, joka täytettiin jokaisen harjoituksen päätteeksi, ja lopuksi käytettiin
ryhmähaastattelua. Aineistonkeruumenetelmillä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia harjoituksista ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin myös kvantifiointia.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että tietoisella läsnäololla koettiin olevan vaikutusta keskittymisen paranemiseen, jolla koettiin olevan vaikutusta myös työn
tehokkuuteen. Lisäksi tietoisen läsnäolon harjoitusten koettiin katkaisevan
stressiä ainakin hetkellisesti. Tietoisen läsnäolon harjoittamiseen vaikuttavia
positiivisia tekijöitä työympäristössä olivat etätyömahdollisuus, suvaitsevainen
ja kannustava ilmapiiri ja sopivat tilat harjoitusten tekemiseen. Negatiivisia tekijöitä olivat avokonttori ja kiireinen aikataulu.
Tietoisella läsnäololla voidaan kehittää itsetuntemusta, auttaa kohtaamaan ja
pääsemään yli vaikeista tilanteista, lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä
auttaa työstä palautumisessa. Harjoitusten sisällyttäminen työpäivään on kuitenkin vaikeaa kiireisen aikataulun vuoksi mutta mahdollista etätyöpäivinä.
Harjoitusta ehkäisemään työperäistä stressiä ei löydetty tutkimuksessa, vaikka
harjoitusten todettiin lieventävän stressiä ja lisäävän tehokkuutta. Työntekijöille sopivin harjoitus ehkäisemään työperäistä stressiä heikentämättä tehokkuutta oli arvostelemattomuuden meditaatio ja toimimattomin kehomeditaatio. The topic of the thesis is the effects of mindfulness on wellbeing at work. The
aim of the thesis was to bring a new perspective of wellbeing to the commissioner and to find suitable practice for the employees to promote their wellbeing. The research questions for the thesis were: 1) How can mindfulness
improve employee wellbeing at work? 2) What are the factors in the work environment that influence the practice of mindfulness? 3) What mindfulness practice prevent work-related stress without reducing efficiency?
The approach of the study was qualitative research and case study as a research strategy. The data collection methods used were a survey, which was
completed at the end of each practice and a group interview was conducted at
the end. The results were analysed using a content analysis that also utilized
quantification.
The results of the study showed that mindfulness improved concentration,
which was also perceived to influence work efficiency. In addition, the mindfulness relieved stress. Positive factors affecting the practice of mindfulness in
the work environment were the possibility of remote work, a tolerant and encouraging atmosphere, and suitable places to do the practice.
The conclusions stated that conscious presence can develop self-awareness,
help to face, and overcome difficult situations, increase a sense of belonging,
and help to recover from work. However, it is difficult to include practice in the
workday due to the busy schedule, but it is possible on remote working days.
The preventive effect of the practice on work-related stress was not discovered in the study, although the practice were found to reduce stress, as well
as increase efficiency. For workers, the most suitable practice to prevent
work-related stress without reducing efficiency was non-judgmental meditation
whereas body meditation was an ineffective method.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda toimeksiantajalle uutta näkökulmaa työhyvinvointiin ja löytää työntekijöille sopivat harjoitukset edistämään työhyvinvointia. Opinnäytetyölle asetetut tutkimusongelmat olivat: 1) Miten tietoisella läsnäololla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvin-vointia? 2) Minkälaiset tekijät työympäristössä vaikuttavat tietoisen läsnäolon harjoittamiseen? 3) Mitkä
tietoisen läsnäolon harjoitteet ehkäisevät työperäistä stressiä heikentämättä
tehokkuutta?
Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin laadullista tutkimusta ja tutkimusstrategiana tapaustutkimusta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselytutkimusta, joka täytettiin jokaisen harjoituksen päätteeksi, ja lopuksi käytettiin
ryhmähaastattelua. Aineistonkeruumenetelmillä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia harjoituksista ja niiden vaikutuksista työhyvinvointiin. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin myös kvantifiointia.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että tietoisella läsnäololla koettiin olevan vaikutusta keskittymisen paranemiseen, jolla koettiin olevan vaikutusta myös työn
tehokkuuteen. Lisäksi tietoisen läsnäolon harjoitusten koettiin katkaisevan
stressiä ainakin hetkellisesti. Tietoisen läsnäolon harjoittamiseen vaikuttavia
positiivisia tekijöitä työympäristössä olivat etätyömahdollisuus, suvaitsevainen
ja kannustava ilmapiiri ja sopivat tilat harjoitusten tekemiseen. Negatiivisia tekijöitä olivat avokonttori ja kiireinen aikataulu.
Tietoisella läsnäololla voidaan kehittää itsetuntemusta, auttaa kohtaamaan ja
pääsemään yli vaikeista tilanteista, lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä
auttaa työstä palautumisessa. Harjoitusten sisällyttäminen työpäivään on kuitenkin vaikeaa kiireisen aikataulun vuoksi mutta mahdollista etätyöpäivinä.
Harjoitusta ehkäisemään työperäistä stressiä ei löydetty tutkimuksessa, vaikka
harjoitusten todettiin lieventävän stressiä ja lisäävän tehokkuutta. Työntekijöille sopivin harjoitus ehkäisemään työperäistä stressiä heikentämättä tehokkuutta oli arvostelemattomuuden meditaatio ja toimimattomin kehomeditaatio.
aim of the thesis was to bring a new perspective of wellbeing to the commissioner and to find suitable practice for the employees to promote their wellbeing. The research questions for the thesis were: 1) How can mindfulness
improve employee wellbeing at work? 2) What are the factors in the work environment that influence the practice of mindfulness? 3) What mindfulness practice prevent work-related stress without reducing efficiency?
The approach of the study was qualitative research and case study as a research strategy. The data collection methods used were a survey, which was
completed at the end of each practice and a group interview was conducted at
the end. The results were analysed using a content analysis that also utilized
quantification.
The results of the study showed that mindfulness improved concentration,
which was also perceived to influence work efficiency. In addition, the mindfulness relieved stress. Positive factors affecting the practice of mindfulness in
the work environment were the possibility of remote work, a tolerant and encouraging atmosphere, and suitable places to do the practice.
The conclusions stated that conscious presence can develop self-awareness,
help to face, and overcome difficult situations, increase a sense of belonging,
and help to recover from work. However, it is difficult to include practice in the
workday due to the busy schedule, but it is possible on remote working days.
The preventive effect of the practice on work-related stress was not discovered in the study, although the practice were found to reduce stress, as well
as increase efficiency. For workers, the most suitable practice to prevent
work-related stress without reducing efficiency was non-judgmental meditation
whereas body meditation was an ineffective method.