Sosiaalinen skeittaus nuorten osallisuuden edistämisen keinona

Abstract

Opinnäytetyön tehtävänä on tuottaa tietoa sosiaalisesta skeittauksesta nuorten sekä nuorten aikuisten osallisuuden edistämisen keinona. Tarkoituksena on kartoittaa nuorten kokemuksia sosiaalisesta skeittauksesta ja nuorten näkemyksiä sen merkityksestä osallisuuden tunteen vahvistumisessa sekä siitä, miten he ovat kokeneet sosiaalisen skeittauksen vaikuttaneen elämäänsä.

Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Minkälaista tukea nuoret kokevat saaneensa ryhmästä? Mitä hyvää ryhmästä on jäänyt omaan arkeen? Minkälaisena nuori kokee osallisuutensa tällä hetkellä verrattuna aikaan ennen sosiaalista skeittausta? Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus laadullisilla piirteillä. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla tehdyllä kyselylomakkeella, jonka linkkiä jaettiin sosiaalisen median avulla. Vastauksia kerättiin alle 30-vuotiailta, jotka ovat osallistuneet sosiaalisen skeittauksen ryhmään. Kyselyn strukturoidut vastaukset analysoitiin määrällisesti frekvenssejä, prosenttiosuuksia ja ristiintaulukoinnin riippuvuuksia kuvaillen. Avoimet vastaukset luokiteltiin.

Sosiaalisen skeittauksen ryhmistä koettiin saatavan tukea erityisesti rohkaisun muodossa, positiivisena palautteena ja vertaistukena. Vastaajat kokivat myös tulleensa huomioiduiksi. Ryhmässä mukana olo oli tuonut iloa, oli opittu uusia asioita, saatu uusia kavereita sekä uusia mahdollisuuksia. Suurin osa vastaajista koki myös, että ryhmä toi motivaatiota arkeen ja merkitystä elämään. Yhteenkuuluvuus sekä sosiaalisen piirin kasvu näkyi myös arjessa. Tämän hetken osallisuus näyttäytyi kyselyn perusteella suhteellisen hyvältä vastaajien elämässä. Suurin osa koki osallisuuteen vaikuttavia asioita kuten koki olevansa turvassa ja koki, että on mahdollisuuksia tavoitella haluamiaan asioita sekä on mahdollisuuksia tehdä itselleen tärkeitä asioita. Sosiaalinen skeittaus on vaikuttanut vastaajien mukaan heidän hyvinvointiinsa lisääntyneenä rohkeutena ja itseluottamuksena, ryhmään kuulumisen tunteena ja yhteisöllisyytenä sekä tuonut tavan viettää aikaa, joka on ollut omiaan tukemaan arjen jaksamista.

The objective of the thesis is to produce information about social skateboarding as a way of promoting inclusion of young people and young adults. The purpose is to map experiences of social skateboarding and its experienced significance in strengthening the sense of inclusion and how social skateboarding had affected the lives of the youth.

The thesis sought answers to the following research questions: What kind of support young people feel they received from the group? What good things from the group remained in their everyday life? How did young people feel about their inclusion now compared to the time before social skateboarding? The thesis was a quantitative study with qualitative features. The data was collected with a survey made by Webropol program and the link to the survey was shared through a social media. The answers were collected from people under the age of 30 who participated in a social skateboarding group. The structured answers to the survey were quantitatively analyzed by describing the frequencies, percentages and cross-tabulation dependencies. The open answers were categorized.

The support the participants felt they received from the group were especially in the form of encouragement, positive feedback and peer support. The respondents also felt being noticed. The benefits that affected their everyday life were feelings of joy, learning new things, making new friends and having new opportunities. The majority also felt that the group brought motivation and meaning to life. Togetherness and the growth of the social circle were also visible in everyday life. The majority felt that they had things that affected the inclusion, such as feeling of being safe and the feeling that they had opportunities to pursue the things they wanted and opportunities to do things that were important to them. According to the respondents, social skateboarding affected their well-being in the form of increased courage and self-confidence, feeling a sense of belonging and togetherness, and it brought a way of spending time that had been an important part of everyday coping.