Määräykset ja ohjeet linjasaneeraushankkeiden suunnittelussa ja niiden soveltuminen eri aikakausien kohteisiin
Musta, Heidi (2024)
Musta, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404257784
Tiivistelmä
Opinnäytteen tavoitteena oli perehtyä linjasaneerausten rakennussuunnittelua ohjaaviin lakeihin ja asetuksiin ja laatia perehtymisen perusteella laadunvarmistuksen työkaluksi tarkastuslista suunnittelijoille ja perehdytysmateriaali uusille suunnittelijoille Turun Talotekniikkakeskus Oy:ssä. Yritys on organisaationa varsin pieni ja uusien suunnittelijoiden perehdyttäminen kuormittaa organisaatiota näin ollen turhan paljon. Kun yrityksellä on lista asioista, joita suunnitelmissa tulee esittää, on suunnitelmien laatiminen ja toisaalta niiden tarkastaminenkin helpompaa. Tarkastuslista on toteutettu osana yrityksen laadunhallintaprosessien laajempaa kehitystyötä.
Työssä käydään läpi rakentamisen sääntelyn historiaa aina 1800-luvulta lähtien. Kerrostalorakentamisen historia määrittää pitkälti nykyajan korjaustarpeita ja eri aikakausilla rakennettujen rakennusten erityispiirteisiin liittyvät suunnitteluratkaisut vaativat osaamista, jotta lopputuloksesta tulee terveellinen ja turvallinen. 1900-luvun alun rakennusten haasteet linjasaneeraussuunnittelussa korostuvat paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, sillä nykyajan vaatimuksia ei suoraan voida toteuttaa tietynlaisissa vanhoissa rakenteissa. Lisäksi käydään läpi linjasaneeraushankkeen vaiheet hankesuunnittelusta toteutussuunnitteluun taloyhtiössä.
Linjasaneeraushankkeisiin laadittavien suunnitelmien läpikäymisen ohessa käydään läpi pääpiirustuksiin liittyvät vaatimukset niin maankäyttö- ja rakennuslain kuin ympäristöministeriön asetustenkin näkökulmasta. Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 ja lakiin on esitetty muutoksia uuden hallitusohjelman myötä. Lakiuudistuksen myötä astuu voimaan myös uudet rakentamismääräyskokoelman osat, mutta niitä ei vielä ole luettavissa. Uudessa rakentamislaissa korjausrakentamisen periaate on kirjattu muutoin samalla periaatteella kuin vanhassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta lisäksi mainitaan, että mikäli rakenne tai rakennusosa on vaurioitunut, tulee sen korjaamisessa noudattaa uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia. Tarkennus on hyvä ja selkeä linjaus, miten tulee toimia, kun suunnitellaan jo vaurioituneiden rakenteiden tai riskirakenteiden korjaamista.
Kun laista, asetuksista tai ohjeista ei löydy yksiselitteistä vastausta suunnittelun haasteisiin, voidaan selkeämpiä linjauksia löytää Rakennustarkastusyhdistyksen topten-käytännöistä, joihin Turku on, yhtenä monista kaupungeista, sitoutunut. Myös viranomaisyhteistyö on erittäin tärkeää yhteisen, hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.
Työn produktina syntynyt lista toi jo työn tekovaiheessa paljon tietoa sen tekijälle ja lisäsi ymmärrystä viranomaisten vaatimuksista. Jatkossa toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessi helpottuu, kun on selkeät linjat siitä, mitä suunnitelmissa tulee esittää.
Työssä käydään läpi rakentamisen sääntelyn historiaa aina 1800-luvulta lähtien. Kerrostalorakentamisen historia määrittää pitkälti nykyajan korjaustarpeita ja eri aikakausilla rakennettujen rakennusten erityispiirteisiin liittyvät suunnitteluratkaisut vaativat osaamista, jotta lopputuloksesta tulee terveellinen ja turvallinen. 1900-luvun alun rakennusten haasteet linjasaneeraussuunnittelussa korostuvat paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, sillä nykyajan vaatimuksia ei suoraan voida toteuttaa tietynlaisissa vanhoissa rakenteissa. Lisäksi käydään läpi linjasaneeraushankkeen vaiheet hankesuunnittelusta toteutussuunnitteluun taloyhtiössä.
Linjasaneeraushankkeisiin laadittavien suunnitelmien läpikäymisen ohessa käydään läpi pääpiirustuksiin liittyvät vaatimukset niin maankäyttö- ja rakennuslain kuin ympäristöministeriön asetustenkin näkökulmasta. Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 ja lakiin on esitetty muutoksia uuden hallitusohjelman myötä. Lakiuudistuksen myötä astuu voimaan myös uudet rakentamismääräyskokoelman osat, mutta niitä ei vielä ole luettavissa. Uudessa rakentamislaissa korjausrakentamisen periaate on kirjattu muutoin samalla periaatteella kuin vanhassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta lisäksi mainitaan, että mikäli rakenne tai rakennusosa on vaurioitunut, tulee sen korjaamisessa noudattaa uuden rakennuksen rakentamista koskevia vaatimuksia. Tarkennus on hyvä ja selkeä linjaus, miten tulee toimia, kun suunnitellaan jo vaurioituneiden rakenteiden tai riskirakenteiden korjaamista.
Kun laista, asetuksista tai ohjeista ei löydy yksiselitteistä vastausta suunnittelun haasteisiin, voidaan selkeämpiä linjauksia löytää Rakennustarkastusyhdistyksen topten-käytännöistä, joihin Turku on, yhtenä monista kaupungeista, sitoutunut. Myös viranomaisyhteistyö on erittäin tärkeää yhteisen, hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.
Työn produktina syntynyt lista toi jo työn tekovaiheessa paljon tietoa sen tekijälle ja lisäsi ymmärrystä viranomaisten vaatimuksista. Jatkossa toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessi helpottuu, kun on selkeät linjat siitä, mitä suunnitelmissa tulee esittää.