Uudistuvan rakentamislain tuomat muutokset pientalorakentajalle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia selkeä ohjeistus kuntalaisille, kun he miettivät luvanvaraisuudesta vapautetun rakennuksen ja katoksen rakentamista. Uudistuva rakentamislaki antaa pienatalorakentajalle vapauksia lupakynnyksen noustessa, mutta rakentaminen myös edellyttää vastuuta. Ei ole itsestään selvää, että omalle tontille voi rakentaa ihan mitä vain, joka ei ylitä lupakynnystä. Kiinteistöllä, johon uutta rakennusta suunnitellaan, täytyy olla rakennusoikeutta vielä jäljellä tai kunta voi rakennusjärjestyksessään antaa tähän jonkinlaisen poikkeaman. Jos luvanvaraisuudesta vapautettu rakennus poikkeaa vähäisesti esimerkiksi kaavamääräyksestä, edellyttää rakennuksen rakentaminen myönteistä poikkeamislupaa, muttei rakentamislupaa. Ei pidä myöskään unohtaa, että alueella vallitsevia ja voimassa olevia kaavamääräyksiä täytyy edelleen noudattaa, vaikka rakennus tai rakennelma ei vaatisi rakentamislupaa. Rakentamista tullaan valvomaan sattumanvaraisin tarkastuskäynnein. Uudessa rakentamislaissa on määritelty, että kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ilmoitusvelvollinen poliisille esitutkintaa varten, koskee rakentamislain 151 §:ssä ja 152 §:ssä tarkoitettuja tekoja ja laiminlyöntejä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ylöjärven kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin etukäteistietoja, joiden perusteella pientalorakentaja ovat yleensä yhteydessä rakennusvalvontaan, kun heillä on aikomuksena rakentaa jotain muuta kuin asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta. Uudistuvan rakentamislain myötä yhteydenottojen oletetaan kasvavan, joten reaaliaikaisesta ohjauksesta uskotaan olevan apua, josta kuntalainen saa tietoa kellonajasta riippumatta. Ylöjärven kaupungin rakennusvalvonnan internetsivustolle toteutetaan kuntalaisia palveleva chatbot, joka neuvoo ja ohjaa rakentamishanketta suunnittelevaa kuntalaista sen suhteen, jos kuntalaisella on aikomus rakentaa rakentamisluvasta vapautettu rakennus tai rakennelma.